Pyynikki lähestyi taas näytelähetyksellä ja tällä kertaa onnistuin saamaan kuriirifirman arvaamattoman toiminnan hallintaan ja kotiutin paketin ensiyrityksellä. Pyynikki on satsannut kansainvälisiin olutkilpailuihin ja voittanut jo useampia titteleitä. Itse olen suhtautunut näihin skaboihin varsin skeptisesti, kun havaitsin Koffin tärkkelyslagerin etiketissä olevan enemmän olutolympialaisten kultamitaleja kuin Paavo Nurmella. Mutta eihän palkinnot olutta huononna, Pyynikin lähetyksessä oli pari tölkkiä uutta Mosaic Lageria, joka on uusin universumin paras olut Pyynikiltä.—
Lähes kirkas, mutta ei kuitenkaan, sumuisilta Cascade-vuorilta laskeutuva ohut utu peittää ehkä auringon kaunista keltaista valoa Mosaic-humalan kotiseudullakin samaan tapaan kuin tässä oluessa. Pienikuplaista vaahtoa syntyy, joka ei kovin kestävää. Tyrmäävän herukkainen herkullinen tuoksu, Mosaicia ei ole nyt säästelty. Maku on edelleen kissanpissainen, niin kuin tätä efektiä olen tottunut kutsumaan. Se on terävä, mutta ei kovin pitkäkestoinen, koska lagerhiiva ei tietenkään tuo omaa hedelmäisyyttään mukaan. Rungon ohuus painaa makua muutenkin matalammaksi ja loppunousua ei sitten löydy katkeropuolelta. Upea aromaattisuus on saatu aikaan, mutta siihen sitten hienoudet tässä jää, tietysti alkoholilainsäädännön sanelemana, vain 4.7%. Pyynikki kuitenkin petraa, tämä on mallikas suoritus. Hyvin tuoretta ja raikasta.
