Beerspectives: NEIPA vai NEPA?

0

Koetan kattaa jutussa tärkeimmät asiat jotka New England IPA:et sisältää. Ihmisillä tuntuu olevan harhaanjohdettuja ajatuksia ja oudosti tuettuja paikkansapitämättömiä virheitä oluttyylin sisällöstä. Absoluuttista totuutta ei tietenkään ole, mutta tässä 1 näkökulma, joka on parhaimmillaankin sivistynyt arvaus. Sillä standardiahan ei ole olemassa, vielä.



Olutta alkaa saamaan vasta tänä vuonna mitenkään enenevissä määrin kotimaastamme. Helsinki Beer Festareilla tulee olemaan vain 3 tyylipuhdasta olutta paikalla.Brewdog vs. Cloudwater on saanut Ratebeerissä pisteitä jo 99 ja tyylin mukaiset 100! Tämä saa mut jo epäilemään Ratebeerin pisteenlaskumenetelmien järkevyyttä. Perjantaina maistetaan, Brewdog! Tässä linkit kolmeen jos ei myöhempi syväluotaus kiinnosta:


New England India Pale Ale, mikä akronyymi-hirviö. Ton India-sanan vois ainakin pudottaa pois, eli pelkkä New England Pale Ale toimisi? Ollaan tultu aika kauas alku-IPA:sta kahdensadan vuoden aikana. Jotkut rapakon takana näin jo tekevätkin.

TYYLI

NEPA on utuinen, hedelmäinen ja pehmeämpi, usein vähemmän katkeroidun oloinen kuin muut vahvasti humaloidut India Pale Alet. Suutuntumaan panostetaan samoin kuin esimerkiksi stouteissa. Jotkut NEPA:et maistuvat eniten mango- tai greippimehulta, ja usein täysin ilman kyseisiä tuotteita. Joissain on mukana hedelmiä kypsytyksessä, joissain ilmeisesti omenapyrettä, kerron syyn myöhemmin jutussa. Useiden nettilähteiden perusteella uutta tyyliä ei kuulemma tarvitse, sillä NEPA on ainakin Jenkkien olyttyyli-tuomarien parametrien mukainen (BJCP tyylit). Eli hedelmät tai utuisuus ei IPA-tyylin rajoja vielä tavoita, mikä hieman ihmetyttää mua. Tyylistä on Jenkeissä aika paljon eripuraa ja suoranaista vihaa kuluttajien parissa jota en käsitä lainkaan. Miksi ei olekaan hienoa kun joku keksii tavan tehdä herkullista juomaa?


(c) propably imgur.com/popculture360


MITÄ SE EI OLE, JA LISÄÄ SEKAANNUSTA


#1 Usein kuulee baari- ja nettikeskusteluissa kuinka NEPA mukamas tehdään erikoisuuden tavoittelumielessä utuiseksi, ja alueelliset panimot Jenkkilän itä-rannikolla hakevat lisäaineilla ja vehnäjauhoja erikoisuus-arvoa lisäten utuisuutta jotta ’pärjäisivät’ länsirannikon tyylejä, mm. West Coast IPA:ea vastaan. Pyh. Se utuisuus on kemiaa, ja siihen on syy miksi olut on utuista. Jotkut lisäävät kylläkin vehnäjauhoja, ainakin Tired Hands on näin uhkaillut joissain oluissaan.

#2 Utuinen IPA ei myöskään ole sattumalta löydetty valmistusvirhe, jota on alettu hehkuttamaan. Samat panimomestarit jotka ovat kehittäneet valmistusprosessit huippuunsa, ovat myös parhailla pisteillä oluidensa kanssa reittausfoorumeilla, ja koko universumissa olettaisin. Saako muilta planeetoilta muka NEPAa?

#3 Vermont IPA -tyylin olut ei itsestäänselvästi ole New England IPA-tyyliä, minun mielestä. Sillä Vermontin nimellä tehdään myös filtteröityjä oluita, ja se ei sovi tähän alatyyliin. Ainakaan kirkas Conan-hiivalla tehty Imperial IPA ei maistu yhtään samalta kuin mangoon vivahtava sitruksinen olut joka tuntuu suussa parhaalta mehulta? Tosin, Brülosophy teki testin jossa gelatiinilla yritettiin kirkastaa NEPA:ea, ja lopputulos oli rinnakkaistuotteen kanssa maultaan identtinen. Eli jos olut on tehty samoilla hiivoilla, mutta eri prosessilla ei tarkoita myöskään että lopputulos on NEPA.

Jo pelkästään tästä sekaannuksesta oluttyylille tarvitaan oma kategoria.

(c) you know who?



Ja seuraavaksi perustelut tieteen keinoin. Tai ainakin kuvaus alla olevasta kemiasta.

TIEDE JA KEMIA

Syy miksi neipat maistuvat erilaisille kuin muut ipat, ovat biokemiassa. Tekijöitä on pääpiirteittäin vain kolme.


KOLLABORAATIO (;o)

Hiivan valinta ja massiivisen kuivahumaloinnin yhteys on moninainen. Kun tarpeeksi kuivahumaloi, ja moneen otteeseen, osa humalaöljyistä tarttuu hiivan kalvoon kiinni. Tämä toimii hyvin vain kourallisella eri hiivoja, joista ei ole tarjolla kuin pari kotikuluttajille. Ammattilaisille on pari vaihtoehtoa enemmän. Extreme-kokeilunhaluiset ovat kylläkin onnistuneet muillakin kuin artikkeleista löytyvillä hiivoilla. Monet kotipanijat käyttävät Wyeastin London Ale 3:sta, vaikkakaan hiiva ei ole listattu tutkimuksissa kykeneväisenä ainakaan avaamaan uusia makuja. Hiivan ja humalan leikkiin se soveltuu.

Lisäksi kun kräusenin laskeuduttua humaloidaan fermentoinnin aikana, aromit eivät lähdekään käymis-hiilidioksidin mukana taivaan tuuliin, koska oikea hiiva sitoo humalan öljyt, ja molemmat pysyy oluessa. Ainakaan kaikki ei lähde pois. Humalointia on kylläkin lisättävä verrattuna muihin vastaavilla katkeroilla varustettuihin oluihin. Halvaksi tämä ei tule!

BETA GLUCOSINAADIT ja BIOTRANSFORMAATIO


En ole kemisti joten en selitä mitään varsinaisesta kemiasta. Jotkin hiivat pystyvät avaamaan humalan molekyylien sisälle (muuten) jäävät maut ’auki’. Ilman oikeita hiivoja ja olosuhteita, humalan kalliit ja arvokkaat maut jäävät käyttämättä.

Jotkin panimot lisäävät käymiseen jotain todella hapanta, kuten omenapyrettä jonka ph on lähellä kolmea. Tämä laukaisee kemiallisen hajoamisprosessin humalassa helpommin, tuoden esille lisää makua ja aromia joka pysyy ilman tätä happamuutta piilossa. Tämän olisin halunnut tietää ennemmin, olen kuollettavasti allerginen omenalle! Tuoteselosteet oluissa on aika vajavaiset sanoisin.

Toinen ilmiö on biotransformaatio; fermentoinnin aikana humalointi yhdessä hiivan kanssa aiheuttaa sen että humalien öljykoostumus muuttuu. Biotransformaatio siis pystyy muuttamaan tietyn humalalajikkeen maun, täysin toiseksi mauksi. Näitä humalaöljyjä kun oli jotain 1000…ja nyt ne vielä muuttuvat!

Humalanavaavat hiivat ja viinimaailmasta tutut entsyymit pektiini ja glucolidase toimivat myös, tai useimmat brettahiivat. Tässä selitys sille miksi juuri nyt alkaa esiintymään Bretta-IPA:ea ja villihiiva-farmhouse-IPA:ea maahantuojien varastoihin. Bretat ovat suorin tie uusiin avattuihin makuihin. Sen uskomattoman siistin funkyn ja happamuuden lisäksi. 

Hedelmää voi myös lisätä pääkäymisen jälkeen mahdollistamaan samat kemialliset prosessit kuivahumaloinnin kanssa.

VESIKEMIA JA LISÄAINEET

Lisäksi, makutieteilijät osaavat kertoa että vaniljan lisääminen vähentää katkeron kokemusta. Kuten vaikka joku stout jossa on lisättyä vaniljaa, voi IBU:ien mukaan olla naaman irveeseen vetävä katkeropommi. Mutta maku onkin pehmeä ja maltainen korkeista numeroista huolimatta. Tietty paljon alkoholia pudottaa myös katkeroiden kokemista. Mutta vanilja sopii hyvin, pehmentävästi pehmeämpään makumaailmaan.

Monet lisäävät keittoon vehnäjauhoja saadakseen pysyvän utuisuuden olueeseen. Vehnäjauhot ovat parempaa vaahtoa etsiville myös lisätestaamisen arvoinen? Lisäksi kaurahiutaleet ovat pienessä roolissa monissa resepteissä. Kaura ei tee olutta niin utuiseksi.

Sulfaatti-kloridi -suhde joka resepteissä on vesi-ionien luoman pohjan tuki muille mauille, on selkeästi pehmentävä. Jotkut panimot taas laittaa molempia helvetisti suhteessa 1:1. Toiset lähteet kertoo että kloridia pitäisi olla enemmän 1:1.5-2.

Pitoisuudet ylös, niin ylös kuin kehtaa. Jos reseptillä on onnistumisen mahdollisuudet, humala ja hiiva kyllä peittää kalkkisuuden alleen. Pohjimmillaanhan tämä on niin subjektiivista että vaikea sanoa mitään ilman isompaa pohjaa valmistuksesta. Kuten varmaan kaikki reseptejä miettivät oluen ystävät tietävätkin, kaikkia ei voi miellyttää;)

Tässä ihan tarpeeksi syitä miksi IPA ei ole enää entisensä, joidenkin mielestä. Itse odotan innolla että saan suunnittelemani NEPA-kotiolutsatsin käyntiin. Lähteitä ja linkkejä NEPA:ista kiinnostuneille Lontoon -taitoisille.

kevyt artikkeli ja resepti

hyvä artikkeli, ja resepti

Glucosides – lue myös kommentit


Vaniljakommentti
New England Pale Ale on tervetullut lisä kesäisiin juomiin. Utuisuuden makuisuus tuo ainakin jotain uutta skeneen. Huomenna Kaapelille maistamaan!

JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

olutpostimestari
Scroll Up