Idän ja lännen rappioromanttinen risteys, Serbian pääkaupunki Belgrad

En osaa sanoa, mikä Belgradin olutkuppiloissa on parasta: niiden hämyinen, tunnelma, usein lähes pilkkahintaan myytävä käsityöolut vai paikallisten aseistariisuva, vilpitön ylpeys oman alueensa makujen ja tuotteiden ylivertaisuudesta.

Joka tapauksessa, olut Belgradissa maistuu hyvältä, olipa lasissa sitten aprikoosi-ipaa, mus- tikkalageria, ayahuasca-alea tai jaffakeksistoutia. Mielikuvitusta serbialaisilta oluentekijöiltä ei ai- nakaan tunnu puuttuvan.

Myös perusoluet Serbiassa ovat ihan käypää ta- varaa, onhan olutta pantu ja juotu Balkanilla iät ja ajat. Sosialismi tosin yksipuolisti oluentuotannon vuosikausiksi, ja pitkään maasta sai vain muuta- man suuren panimon vaaleaa lageria. 2010-luvulla pienpanimoiden olutvallankumouksen aallot yl- sivät Serbiaan asti, ja siitä lähtien pienpanimoita alkoikin syntyä maahan kiihtyvään tahtiin. Nytniitä on viitisenkymmentä – tosin meneillään oleva koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne uhkaa niistä monen toimintaa, aivan kuten muuallakin maailmassa.

Lue koko artikkeli ilmaiseksi Olutpostin näköislehdestä 

Lue Olutposti -lehden kesänumero nyt ilmaiseksi verkosta!

Oluttutka

Virusta päähän lahjakorttikampanja