Henkilökuva: Jaanis Tammela

Tanker -panimon perustajiin kuuluva Jaanis Tammela on tuttu mies monelle virolaisesta oluesta kiinnostuneelle.

2014 perustettu Tanker kuuluu naapurimaamme ehdottomaan kärkikastiin ja viimeistään nyt yhtiön lyötyä hynttyyt yhteen Royal Unibrewn kaltaisen jättiläisen kanssa, vain taivas on rajana sille mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pohjoismaiden ja Baltian toiseksi suurin panimokonserni Royal Unibrew hallinnoi Tankerin ohella mm. Hartwallin juomia ja Heinekenin Suomen tuotantoa. Sen portfoliosta löytyy vaikuttava listaus isoja brändejä Faxesta Kalnapilisiin. Tankerin tarina on yritteliäiden ja kyvykkäiden ihmisten kasvukertomus, mutta se on samalla myös virolaisen pienpanimokulttuurin tarina.

jaanis ja armi
Jaanis ja Armi Tammela

Innostuksesta tositoimiin

Tammela aloitti oluenvalmistuksen monen muun tapaan kotioluella. Parikymppinen nuorimies keitteli kotonaan muutaman vuoden ajan ja opiskeli alaa lukemalla kaiken mitä aiheesta käsiinsä sai. Avioituessaan vaimonsa Armin kanssa vuonna 2000 hän uskaltautui ensimmäistä kertaa tarjoamaan oluttaan kodin ulkopuolelle. Häävieraat saivat juodakseen Tammelan kotipanimon tuotteita. Oluiden suosiosta rohkaistuneena hän alkoi aktiivisesti laajentaa tuotantoaan ja tyylien kirjoa. Käytyään läpi kaikki saatavilla olleet kotiolutpaketit, oli aika laittaa isompaa vaihdetta silmään. Myös maailmalta tuli vinkkejä uudenlaisen olutkulttuurin maihinnoususta ja ennen pitkää tuli aika vaihtaa kotiolutpaketit mäskäykseen ja laajentaa keittiöstä viralliseen keittohuoneeseen. Muutettuaan Armin kanssa uuteen asuntoon Peetrin kaupunginosaan Harjumaalle Tallinnan lähelle 2007, hän sai viimein oman tilan talon autotallista, joka tulisi olemaan Tanker -panimon alkukoti.
Aluksi Tammela oli tyytymätön oluidensa flavoriin ja halusi niihin lisää persoonallisuutta. Moderni humalointi ja Amerikan IPA-aallon mukanaan tuomat uudet maut kiinnostivat. Tammela alkoi toden teolla keskittyä oluenpanemisen saloihin ja hioi niin prosessejaan kuin samalla syntyneitä reseptejään haluamaansa suuntaan.

Tanker -panimon henkilökuntaa

”Pystyisinkö tekemään kohtuuhyvän oluen täysin puhtaalta pöydältä? Mitä laitteita prosessissa oikeasti tarvitaan? Miten pitää laatu tasaisena? Näiden kysymysten ratkaisemiseksi aloin opiskella ja tutkia eri maltaiden, hiivojen ja humalien ominaisuuksia ja sitä, miten ne käyttäytyvät prosessissa valmiin oluen lasiin kaatoon saakka. Omasta kekseliäisyydestä ja insinöörin asenteesta oli varmasti yhtä paljon apua kuin koulun kemiantunneistakin. Valmistin ja rakensin ensimmäisen kunnon laitteistoni suurimmaksi osaksi itse. Autotalli oli täynnä ties minkälaista pannua ja letkua lattiasta kattoon mallassäkkien ja muun tarvittavan täyttäessä varastomme”, kertoo Tammela.

Ennen pitkää innokkaan panomiehen taidot alkoivat karttua. Reseptit alkoivat maistua ja prosessikin alkoi pysymään hallussa.

”Aloin käydä kotipanijoiden tapaamisissa ja samaan aikaan tuttavapiirini vaati enemmän ja enemmän hyvää olutta. Tviikkasin laitteistoani kokoa ajan ja rakensin siihen uusia osia tarpeen mukaan. Maistelin oluita reissuillani ja tilaamalla uusia kotiin. Olin virallisesti ruotsalaisen telejätti Ericssonin palkkalistoilla ja pääsin matkustamaan työni puolesta.

”Oluenvalmistuksen alkumetreillä testaillaan usein äärimmäisyyksiä. Se on kuin kilpajuoksu siitä kuka tekee tummimman, vahvimman tai voimakkaimmin humaloidun oluen. Muilta kotipanijoilta ja ystäväpiiristä saatu palaute oli avainasemassa, kun oluet alkoivat viimein onnistua. Kotiolutkollegoiden kesken syntyi sparraamisen ja leikkimielisen kisaamisen ilmapiiri mikä ruokki kaikkien halua oppia lisää. Yhtäkkiä huomasimme osaavamme tehdä laadullisesti hyviä oluita, jotka peittosivat markettien bulkkioluet maussa ja tuoreudessa mennen tullen”, Tammela kertoo.

Ericssonin työkaverinsa Ryan Suskin tultua mukaan Tammelan kotipanimo harppasi jälleen aimo askeleen eteenpäin.

”Ryan oli tullut Viroon craft-skenen mekasta San Diegosta ja oli itsekin kotipanija. Virosta puuttuivat jenkkityyliin humaloidut uuden aallon IPAt, tai ainakaan kaupoista niitä ei saanut. Päätimme siis alkaa tehdä niitä itse. Mukaan tuli myös mikropanimoa pyörittänyt kyvykäs kotiolutmies Ants Laidam, joka oli kiertolaisena teettänyt erän Tanker -nimistä olutta. Tapasimme hänet kotipanijoiden kokouksessa ja näkemyksemme yhtenivät siinä määrin, että aloin harkita panimon perustamista. Riskin jakaminen kolmen kesken helpottaisi suunnitelman toteuttamista, joten kysyin asiaa heiltä suoraan. Ryan ja Ants vastasivat kyllä ja virallinen Tanker perustettiin vuonna 2014.”

Kaikki peliin

Hyppäys hyvin palkatusta it-alan työstä yksityisyrittäjäksi alalle, jolla ei ollut käytännössä edes markkinoita maassa (vielä) vaati uskoa ja luottamusta.

”Otimme mallia Yhdysvaltojen pienpanimoskenestä ja olimme innokkaita keltanokkia opiskelemassa oman yrityksen pyörittämistä. Onneksi emme olleet yksin. Samoihin aikoihin perustetut Õllenaut, Vormsi, Lehe ja Põhjala loivat yhdessä meidän kanssamme Viroon uudenlaisen olutkulttuurin, joka alkoi saada kiinnostusta myös kaupallisesti. Tuotantotilat löytyivät Vaidasta noin 20 kilometriä Tallinnasta kaakkoon. Teemme siellä edelleen eriä pääasiassa hapanoluita. Tuplatestasimme uudet Kiinasta hankitut laitteistomme varmistaaksemme, että olimme saaneet mitä pitääkin. Niihin ja ensimmäisten erien raaka-aineisiin sijoitimme kaikki säästömme ja lainoitimme loput. Oli aika laittaa koneet käyntiin.”

Kaikilla kolmella oli päivätyö ja perhe. Pikkulapsiperheen arki on jo itsessään vaativaa ja sen ohella kahden työn tekeminen vaatii suorastaan yliluonnollisia kykyjä.

”Ensimmäinen oluemme uusissa tiloissa oli Reloaded IPA keväällä 2015. Se on edelleen yksi myydyimmistä tuotteistamme ja kuuluu panimon pysyvään valikoimaan.”

Tankerin uudet tuotantotilat Jürin kaupunginosassa Tallinnan ulkopuolella avattiin huhtikuussa 2019. Tuotantokapasiteetti lähes kymmenkertaistettiin ja tiloihin hankittiin uudenkarhea tölkityslinja.

”Uudet tilat tulivat todella tarpeeseen. Ne olisi tarvittu jo paljon aikaisemmin, mutta kaikki ei suju aina niin kuin itse haluaisi. Asensimme tilaan saksalaisen Kaspar Schulzin keittolaitteet ja Thorsteelin Viron tehtaan tekemät tankit. Meistä tuli samalla myös maan ensimmäinen pienpanimo, joka myi suurimman osan tuotteistaan tölkissä. Tämän mahdollisti kanadalaisen Cask Global Canning -yhtiön tuliterä tölkityskone. Panimon kapasiteetti on tällä hetkellä noin 500 hehtolitraa kuukaudessa, joka jakaantuu kegitavaran ja tölkkien kesken”, kertoo Tammela.

Viro olutmaana

“Viron, tai meille Eestin, oluthistoria poikkeaa naapureidemme vastaavista aika lailla. Saksan vahva läsnäolo näkyy ja maistuu jokaisessa kylässä ympäri maata. Neuvosto-Viron aikaan olutta kyllä tuotettiin paikallisissa panimoissa, mutta sen saatavuus ja laatu olivat hyvinkin kyseenalaisia. Kun paikalliselle kioskille tuli olutta myyntiin, kylän miehet jonottivat katsomaan pulloja valoa vasten, jotta tiesi, että minkä pullon uskalsi ostaa. Neuvostovallan kaaduttua paikalliset panimot siirtyivät yksityisomistukseen. Käytännössä ne ostettiin pois ja muutama iso toimija kaappasi markkinat lähes täysin itselleen. Itse olutta myytiin vain muutamalla tuotemerkillä, jotka ovat yhä edelleen myynnissä ja vuosisatainen olutkulttuurimme vaipui suurelta yleisöltä unohduksiin. Kaikki tämä alkoi muuttua vuoden 2014 aikana, kun me uudet toimijat tulimme mukaan. Olutkulttuuri teki tavallaan comebackin maassamme tuolloin. Muutaman vuoden päästä siitä alkoivat isoja panimoitakin kiinnostaa haastavammat ja paremmat makumaailmat. Näin se maailma muuttuu.”

Viron pohja- ja järvivesi soveltuu oluen valmistukseen hyvin. Paikalliset marjat, puiden lehdet, yrtit ja muu kasvisto inspiroivat oluentekijöitä kokeilemaan uusia makuyhdistelmiä oluisiinsa.

”Tankerin suosituimpiin kuuluva Sauna Session ale on maustettu koivuvihdoilla, mikä tuo olueen mukavan ja hyvin paikallisen vivahteen. Paikallisuus on meille ehdottomasti myyntivaltti.”

Isot ja pienet pienessä maassa

”Viron markkinoita hallitsee kaksi suurta toimijaa lähes 90 % osuudella koko markkinasta, pienpanimoiden jäädessä kauas taakse muutamalla prosentillaan. Noin 40 pienpanimosta suurin on Põhjala, Tanker kakkosena Pühasten ja Sorin kiriessä kannoilla. Ala otti pienen kolhun koronapandemian takia, mutta uskon vakaasti markkinan nousevan 5 prosentilla lähiaikoina. Näen alalla myös trendin valmistaa entistä ”helpompia” ja laajempaa asiakaskuntaa kalastelevia oluita. Lagerit, light-oluet ja alkoholittomat ovat nyt muodikkaita myös pienpanimoiden keskuudessa. Jos haluaa pyörittää isompaa bisnestä, täytyy vastata kysyntään. Royal Unibrewn kauppa mahdollistaa meille laajemman asiakaskunnan menettämättä silti omaa virolaista identiteettiämme. Royal Unibrewn kaltaisen sijoittajan kanssa kaikki on mahdollista ja me aiomme näyttää sen myös toteen. Panostamme nyt kotimaahan, mutta voitte olla huoletta. Tankerin tuotteet löytyvät jatkossakin suomalaisten markettien hyllyiltä.”

Kuvat: Ott Kattel

Teksti: Mikko Hentunen

mainos