Humalavesi on jumalavesi?
Onko se olutta? Onko se vichyä? Onko se virvoitusjuomaa? Tuleeko siitä humalaan? Mitä tämä nyt oikein on?
Mallas. Hiiva. Humala. Vesi. Jos näistä oluen perusraaka-aineista poistaa kaksi ensin mainittua, mitä jää jäljelle? Humalavettä tietenkin.
Humalavesi herättää kysymyksiä, eikä ihme. Sen rantautuminen kotimaan markkinoille kävi kuin varkain, ja sen taustalta löytyi muodin huipulla surffaavan hype-panimon asemesta yllättäen jättiläismäinen maalaispanimo eli Suomen suurin pienpanimo, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.
Miksi se oli yllättävää, mahdat nyt kysyä? Ulkomailla humalaveden tekijöinä ovat kunnostautuneet nimenomaan ne kaikista trendikkäimmät panimot, joista Suomi-lasien läpi katsottuna räikein esimerkki on brittiläinen Cloudwater, jonka moninaisilla mausteilla aateloituja humalavesivariantteja on näkynyt meidänkin marketeissamme sekä baareissamme.
Humalaveden syntysanat vievät meidät kuitenkin Yhdysvaltoihin, noin vuoteen 2013, jossa modernit panimot alkoivat maustaa panimo- ja festivaalityöntekijöiden juomavettä panimolle ominaisella mausteella. Humalalla. Ja yksinkertaisimmillaan humalavesi onkin kolmen kimppa: vesi, humala ja hiilihappo. Usein neljäntenä pyöränä mukana on myös sitruunahappoa. Toki vain mielikuvitus on rajana, kun tuotetta aletaan jatkojalostamaan, mutta jos ja kun erilaiset mausteet (hedelmät, marjat) alkavat hyppiä humalan silmille, niin voiko enää puhua humalavedestä? Vai onko se esimerkiksi maustettua humalavettä?
Humalavesi on jumalavesi? Makuvettä? Ainakaan Suomessa kieli ei ole vielä löytänyt parempaa termiä kuin humalavesi. Suomessa Laitilan Citra Humalavesi on saanut olla keväästä asti ainoa lajissaan. Ainakin kaupallisessa mielessä, sillä kesän harvoilla olutfestivaaleilla muutama testiyritys nähtiin
– niistä prototyypeistä ainakin Fat Lizard on kehitellyt kaupallista versiota, joka todennäköisesti on kauppojen hyllyllä tämän numeron ilmestyessä.
Fat Lizardin lisäksi Espoossa vettä humaloi kovaa kyytiä uunituore osakeyhtiö Halla Beverages, joka ainakin alkuun keskittyy pelkästään humalaveden tekemiseen. Hallan ote tulee kuitenkin olemaan huomattavasti enemmän kallellaan jo mainitun Cloudwaterin moderniin tyyliin, eikä niinkään suoraviivaisiin humalapommeihin. Myös Hallan debyyttitölkkien odotetaan olevan pihalla samoihin aikoihin vuoden (2020) viimeisen Olutpostin kanssa.
Onko humalavedelle oikeasti tilausta kotimaan markkinoilla? Ehdottomasti. Suomalaiset ovat vissy- ja olutkansaa, joille vahvastikin humaloidut oluet alkavat olla arkipäivää. Tiukasti hiilihapotettu sekä humaloitu vesi löytää varmasti – ja on löytänyt jo – oman kuluttajakuntansa. Eikä humalaveden kehitys ole missään nimessä tässä: sokeritonta humalalimonadia, villejä mausteyhdistelmiä, kevyesti alkoholia
sisältävää humalavettä… Aiheen ympärillä kuohuu mukavasti.
Ja onhan meillä aina myös muka-trendikäs hard seltzer. Humalavettä sekin omalla tavallaan, ”jenkkien kossuvissyä”, vaan ehkä sen kohdalla humala on kuitenkin enemmän olotila, ei mauste.
Teksti ja kuva: Teemu Lahtinen
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2020.
