Intohimona olut -tutkimus – 200 vuotta panimomestareita

Toimittaja Jussi Rokan Intohimona olut on panimomestareiden historia, mutta samalla panimon nimeltä Sinebrychoff historia. Kehitys 1800-luvun alun pienestä panimosta nykyaikaiseksi globaalissa talousmaailmassa toimivaksi yritykseksi on ollut 200 vuoden matka, jossa panimomestarit toinen toisensa jälkeen ovat vastanneet korkeatasoisilla oluilla yrityksen elinkelpoisuuden perustasta.

200 vuotta täyttävän Sinebrychoffin – Pohjoismaiden vanhimman panimon – oluenvalmistuksesta ovat kahden vuosisadan aikana vastanneet kymmenet kansainväliset ja suomalaiset panimomestarit. Heidän uraansa on tutkinut Helsingin Sanomissa uransa tehnyt toimittaja Jussi Rokka. Sinebrychoff toivoo, että myös muut panimot, isot ja pienet, kokoaisivat historiaansa talteen.

”Liika valo ei ole hyväksi oluen säilymiselle raikkaan nautittavana. Useat tuntemani panimomestaritkin vaikuttavat kernaammin pysyttelevän poissa julkisuuden valokeilasta ja antavat oluittensa puhua puolestaan. Tällä panimomestareihin suunnatulla kohdevalon väläyksellä haluan kunnioittaa entisiä, nykyisiä ja tulevia panimomestareita – laadukkaan oluen tekijöitä”, Jussi Rokka sanoo esipuheessaan

Sinebrychoffin panimomestarit tänään

Panimomestari ei ole pelkästään ammattinimike, vaan oppiarvo. Panimomestarikoulutuksen voi käydä Kööpenhaminassa, Chicagossa tai Münchenissä. 2019 Sinebrychoffin palveluksessa toimii kuusi panimomestarikoulutuksen käynyttä, tuotantojohtaja Bo Ranta, pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska, panimomestarit Heikki Vuokko ja Harry Berg, laatu- ja kehityspäällikkö Rauno Sillanpää ja Senior Business Process Manager Paula Hantula. Panimomestarit voivat työskennellä moninaisissa tehtävissä.

Intohimona olut -tutkimus löytyy linkistä: http://intohimonaolut.fi

Sinebrychoffin 200-juhlavuotta varten pantu 1819-juhlaolut sai alkunsa Panimolaboratorion (PBL) projektista, jossa tutkittiin luonnosta eristettyjen hiivojen soveltuvuutta oluenvalmistukseen. Saccharomyces paradoxus -nimen saanut hiiva löytyi Espoon Oittaalta, tammen kaarnasta.

”Halusin juhlaolueemme hiivan, jonka voisin kuvitella olleen käyttämässä Sinebrychoffin parinsadan vuoden takaisia oluita. 1800-luvulla oluen käymisastiana olivat tammitynnyrit, joten tammen kaarnasta löytynyt hiiva voisi olla juuri oikea”,  Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo.

200-vuotis juhlan kunniaksi syntyi Sinebrychoffin 1819-juhlaolut

Sinebrychoffin 200-juhlavuotta varten pantu 1819-juhlaolut sai alkunsa Panimolaboratorion (PBL) projektista, jossa tutkittiin luonnosta eristettyjen hiivojen soveltuvuutta oluenvalmistukseen. Saccharomyces paradoxus -nimen saanut hiiva löytyi Espoon Oittaalta, tammen kaarnasta.

Kuvassa mies kaataa olutta lasiin
1819 – Sinebrychoffin 200-juhlaolut – on panimomestari Tapio Kangas-Heiskan Saccharomyces paradoxus -villihiivalla ja modernilla lagerhiivalla valmistama täysmallasolut.

”Halusin juhlaolueemme hiivan, jonka voisin kuvitella olleen käyttämässä Sinebrychoffin parinsadan vuoden takaisia oluita. 1800-luvulla oluen käymisastiana olivat tammitynnyrit, joten tammen kaarnasta löytynyt hiiva voisi olla juuri oikea”,  Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo.

200 vuotta sitten panimomestaritkaan eivät tietäneet, mikä oluen sai käymään. Kiisteltiin onko kyse kemiasta vai fysiikasta.  Vasta myöhemmin, vuonna 1883, Carlsbergin panimolaboratoriossa onnistuttiin kehittämään hiivan puhdasviljely, mikä mahdollisti laatuoluen tasalaatuisen valmistamisen.

Oittaalaisen tammen kaarnasta rapsutettu hiiva vietiin kasvatettavaksi VTT:lle. Laboratorion testit olivat lupaavia. 1819-juhlaolutta ei kuitenkaan pantu pelkällä villihiivalla, vaan siihen yhdistettiin Sinebrychoffin oma moderni lagerhiiva, ja näin saatiin sidottua vuosi 1819 vuoteen 2019.

Kuvassa kirja ja olutpullo

Lähde: Sinebrychoff tiedotteet
Kuva ja video : cyde