Kesällä haastattelin oluen maahantuojan Brew Seeker Oy:n edustajaa Lauri Pennasta. Ajatuksena oli keskustella siitä, miten Brew Seekerin oluet saapuvat hyllyille ja miltä markkinat näyttävät uransa ennen nykyistä olutbuumia aloittaneen silmissä. Tapasimme yhdessä mielipubeistani, Bar Kukassa, joka sekin tarjoilee muutamia Brew Seekerin maahantuomia oluita.
Lauri Pennanen on viihtynyt olutalalla jo parikymmentä vuotta. Kiinnostus olueeseen syttyi jo 80-luvulla Italian lomamatkalla, jolloin Pennanen maistoi niinkin eksoottista juomaa kuin tummaa Becksiä. Äidin työ kotitalousopettajana auttoi nuorta opiskelijaa kehittämään makuaistiaan ja hiljalleen kiinnostus mallasjuomaan kasvoi. Lauri päätyi 90-luvulla Mustialaan panimokoulutukseen, jonka loputtua hän siirtyi oluen valmistuksen sijaan maahantuontipuolelle. Yli 16 vuoden ura Heinon Tukussa vaihtui Brew Seekeriin neljä vuotta sitten.
Brew Seeker on Momentin Group’n ja Janne Lehtisen omistama olueeseen erikoistunut maahantuoja. Emme käyneet sen tarkemmin läpi myyntilukuja tai yritysten kokoja, mutta hyllyistä erotan Brew Seekerin maahantuomia oluita kohtalaisen kivasti. Se varmaan kertoo jotain yrityksen osuudesta markkinoista. Vai liekö makuni vain poikkeuksellisen brewseekermainen? Joka tapauksessa Brew Seekerin selkärangan muodostavat englantilaisen Thornbridgen lisäksi saksalainen Krombacher sekä belgialaiset Palm ja Rodenbach.
Brew Seekerin maahantuomista oluista huomioni herättivät keväällä Oskar Bluesin tölkit, joita oli ilmestynyt Alkoon yksi merkki (G—´Knight) sekä ravintoloihin muutama lisää. Modernin olutbuumin merkittävin panimo Brew Seekerille on kuitenkin aikaisemmin mainittu Thornbridge, jota alkaa löytyä hanoista perinteisissäkin pubeista. Lisäksi Suomi on Laurin mukaan Thornbridgellekin tärkeä markkina eli ihastus on molemminpuolista. Lauri mainitsee yhteistyön olevan jopa niin läheistä, että Thornbridgen tänä vuonna lanseeraaman Year of the beer -kampanjan (joka kuukaudelle julkistetaan pieni erä olutta) idea on lähtöisin Brew Seekeriltä, kun he panimon kanssa pohtivat uusia keinoja markkinoida erikoiseriä.
Useiden jenkkioluiden tarjonta kulkee Brew Seekerillä ruotsalaisen yhteistyökumppanin Great Brands AB:n kautta. Käytännössä Great Brands vinkkaa, mitä ovat seuraavaksi tilaamassa, ja Brew Seeker ottaa oman osansa kiinnostavista oluista. Vaikka käsityöläisoluen kysyntä on koko ajan nousussa, ei uusien oluiden menestystä voi varmasti ennakoida. Laurin mukaan maineikkaan jenkkiläisen Left Hand Brewingin maahantuonnin osalta oli odotuksia, mutta lupaavan alun jälkeen myynti lässähti. Muistelisin että Alkossa piipahtanut Fade to Black herätti huomiota omassa tuttavapiirissäni, mutta nähtävästi tuttavapiiristäni ei ole pitämään maahantuontia yllä.
Maahantuojien välinen kilpailu keskittyy menestyvien uutuuksien etsimiseen. Uutuuksia on tarjolla reilusti ja ongelmana on löytää ”one offien” joukosta panimoja, joilla voisi olla potentiaalia isompaan myyntihistoriaan. Kysyessäni Laurilta, missä suhteessa heille tarjotaan tuotteita verrattuna oma-aloitteeseen etsintään, hän arvioi luvuksi noin 50/50. Tarjonta lisääntyy koko ajan, mutta Laurin mukaan on samaan aikaan vaikeampaa löytää uusia oluita, joiden pariin asiakkaat palaisivat uudelleen ensimmäisen kokeilun jälkeen. Huomaan Laurin äänessä lievää ärtymystä, kun hän tuskailee uusien panimojen kokeiluja: ne keräävät kyllä julkisuutta, mutta eivät oikeastaan tuo mitään uutta markkinoille. Tämä on ymmärrettävää, koska myyjän työ on toki helpompaa silloin, kun tuotteen takana voi seistä selkä suorana.
Brew Seekerin myynnistä suurin osa menee ravintoloihin, mutta vähittäiskauppa on kovassa nousussa. Suosituimmissa oluissa kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Hyvä esimerkki tästä on brittiläisen Moor Beer Company. Turkulaisena mieltäni lämmittää Laurin maininta siitä, että Moorin myynnistä yli puolet tulee turkulaisten kauppojen kautta. Brew Seekerin tarjonta oluen vähittäiskauppoihin on keskittynyt hyvin paljon Etelä-Suomeen, joten valtakunnallista potentiaalia löytyy reilusti.
Pitkän työuran ja työnkuvaan liittyvän matkustelun takia Laurilla on poikkeuksellisen kattava kokemus oluesta. Sain kuulla tarinoita illallisista Rodenbachin valtavien puisten kypsytystynnyrien lomassa tai päätymisestä seattlelaisen panimonomistajan joulupöytään, mutta myös nopeita ajankohtaisia huomioita San Franciscon tai Hong Kongin oluttarjonnasta.
Oluen ystävien unelmana siintää oluen myynnin vapauttaminen, mutta se vaatii myös kuluttajilta asenteiden muuttumista. Olut voi olla muutakin kuin päihdejuoma, ja siksi Brew Seekerin kaltaisten maahantuojien taloudellinen menestys on myös merkki olutkulttuurin menestyksestä. Joten kippis kaikille jotka laatuoluesta rahaa repivät!
