Lammin Sahti 35 vuotta – kesän uutuutena kiertävä olutkauppa-auto!
Lammin Sahti on tehnyt jo 35 vuotta kaupallista sahdin- ja oluenvalmistusta. Pekka Kääriäisen perustama Lammin Sahti aloitti kaupallisen sahdin valmistuksen Suomessa vuonna 1987. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä perheyritys jatkaa edelleen sahtiperinteen vaalimista Suomessa ja ulkomailla.
Kesän uutuutena, vallitsevasta tilanteesta johtuen Lammin Sahti kiertää kesän ajan käsityöläisoluita myyvällä kauppa-autolla, järjestää virtuaalisen SOPP- tapahtuman Turkuun kesäkuun alussa ja ompa yritys koonnut suomalaisia pienpanimo-oluita sisältävän maistelupakin kauppamyyntiin.
Pekka Kääriäinen Lammin Sahdilta.
Lammin sahti 35 -vuotta
Monessa liemessä keitetty Pekka Kääriäinen on Suomen pienpanimoiden pioneeri, joka on taistellut alan puolesta jo vuosikymmenet. Lammin Lieson kylässä syntyneen ja yhä asuvan Pekka Kääriäisen sahtiura alkoi 1970, vain 14-vuotiaana. Tuleva sahtimestari oli naapurissa asuvan Pentti Rantasen apuna sahtia keittämässä. Muutaman keittokerran jälkeen Pentti ehdotti, että Pekka tekisi itse sahtia.
– Siitä se alkoi. Pentti tuli avuksi ensikeittoon, joka ei varmaan muuten olisi onnistunutkaan. Sain lainaksi myös puisen saavin, josta sahtivierre juoksutettiin katajapedin läpi, Kääriäinen muistelee.
Sahdinteko aloitettiin keittämällä karjakeittiön padassa vettä, joka sitten kaadettiin saaviin katajien päälle ”variksi”. Sen jälkeen kaadettiin 20 kg sahtimaltaita ja 1-2 kg ruismaltaita samaiseen pataan ja sekoitettiin kädenlämpöiseen veteen. Sen annettiin hautua noin puolisen tuntia.
Sitten lisättiin taas vähän lämpimämpää vettä, sekoitus ja uusi tauko. Tätä toistettiin, kunnes yhteensä 40–50 litraa vettä oli lisätty pataan. Viimeinen lisäys tehtiin jo kiehuvalla vedellä. Tätä edellä mainittua vaihetta kutsuttiin ”imellyttämiseksi”.
Sen jälkeen mäski keitettiin. Padan alle laitettiin pieniä puita ja lämmitystä jatkettiin samalla mäskiä voimakkaasti ”lavanteella” eli melalla sekoittaen. Sahtisaavin pohjalle laitettiin katajaiset ”pulikat” ja niiden päälle kerros varitettuja katajia.
Sitten mäski mätettiin saaviin, saavin tappi avattiin ja vierrettä juoksutettiin sekä palautettiin ”ravan” päälle, kunnes vierre kirkastui. Tätä tummaa, kirkasta vierrettä otettiin talteen jäähdytysastiaan 40-50 litraa.
Leivinhiivasta tehtiin heräte, joka sekoitettiin pieneen määrään jäähdytettyä vierrettä. Hiivaa käytettiin noin 1 gramma per litra. Saaviin lisättiin myös kuumaa vettä ravan päälle, jotta vierrettä saatiin haluttu määrä.
Vierre jäähdytettiin ja hiiva kaadettiin joukkoon. Käyminen alkoi melko nopeasti huoneenlämpöisessä vierteessä ja kesti 2–3 päivää. Sen jälkeen vierre astioitiin tai tynnyröitiin ja siirrettiin kylmään 1-2 viikoksi.
Tuolloin missään vaiheessa valmistusta ei käytetty mittareita, vaan koko homma tosiaankin perustui ”näppituntumaan”.
– Ihmeen hyvää sahdista silti yleensä tuli. Kesällä, kun jäähdytyksen kanssa oli ongelmia, saattoi satsi kuitenkin saada myös villihiivoja tai käydä liian kuumana, jolloin sahti pääsi happanemaan. Syy saattoi olla myös huolimattomassa astioiden pesussa tai liian hitaassa jäähdytyksessä, Kääriäinen kertoo.
Sahdinteko säilyi harrastuksena aina 1980-luvun puoliväliin saakka
Pekka Kääriäinen teki 1980-luvun puolivälissä pro gradu -tutkielman Helsingin Kauppakorkeakoulussa nimellä ”Sahtivierteen puoliteollinen valmistus”. Lammin Sahti tuli perustettua kesällä 1985. Yhtiön alkuperäinen nimi oli PK-Trading Oy, joka vuosikymmenen lopulla muuttui Lammin Sahti Oy:ksi.
– Joutsalaiset lähtivät hakemaan virallisia valmistuslupia silloiselta lupaviranomaiselta eli Alkolta. Tuossa yhteydessä en malttanut olla pistämättä omaa hakemustani menemään, sillä olihan minulla näyttöä
valmistuksen mahdollistamisesta ja tutkimuspohjaakin, jota olin tehnyt yhdessä VTT:n kanssa. Tässä korvaamattomana apuna oli erityisesti professori Silja Home, Kääriäinen sanoo.
Talvella 1986-87 Alko pallotteli sahtiin liittyvää lupakysymystä laidasta laitaan. Kun luvat yllättäen tulivat Lammille ja Joutsaan keväällä 1987, oli niiden toteutumiseen vaikuttanut merkittävästi Alkossa työskennellyt tarkastaja Pentti Salmi.
– Evästyksenä Alkon juridiikasta saimme paitsi luvat valmistuksen aloittamiseen, niin myös kehotuksen olla investoimatta valmistukseen. Sain etulyönnin, koska olin rakentanut jo 200- litran koelaitteiston Kauppakorkean lopputyötäni varten.
Tilat ja laitteet hyväksyttiin ja ensimmäiset viralliset sahdit myytiin Lammin Pellavamarkkinoilla 13.6.1987. Tapaus oli todellinen mediatapahtuma ja lehdistöä oli runsaasti paikalla todistamassa historiallista hetkeä.
– Markkinoilla leikattiin juhlallisesti nauha Sahtiravintolan portilla ja sahtia virtasi muutaman tunnin aikana yli 1000 litraa, Kääriäinen sanoo.
Sahdinvalmistus alkoi siis ”Alkon lukuun”, kuten kaikki alkoholivalmistus tuolloin tapahtui. Myös tilaajapuoli tarvitsi erillisen luvan sahdin ostoon. Lammin Sahdin ensimmäisen vuoden myynti jäikin 2700 litraan.
Vuoden 1988 alusta Alko laajensi lupaa niin, että se otti sahdin tilausmyyntiin, mutta ei myymälöihin. Asiakkaiden piti ensin maksaa sahti ennakkoon Alkoon ja noutaa tuote valmistajalta.
– Tähän saumaan vaimoni Sirpa perusti Lammin Paperin, jonka myymälä avattiin aivan Lammin Alkon viereen. Näin asiakkaat kävivät maksamassa sahdin Alkossa ja noutivat kanisterin viereisen paperikaupan kylmiöstä luovutustodistusta vastaan.
Kääriäiset kutsuivat todistuksia ”resepteiksi”. Tuona kesänä pariskunta teki eräänlaisen ennätyksen. He valmistivat 200 litran laitteilla 8000 litraa sahtia kesäkuussa eli yleensä kaksi keittoa per päivä! Se oli hikistä hommaa pienessä tilassa.
Toiminta laajenee ja Lammin Sahti alkaa saada mainetta maailmalla
Kesällä 1988 valmistui 2000-litran uusi kuurna sekä samankokoinen mäskikattila tekniikkoineen. Tästä on maininta Guinnessin Ennätysten kirjassa. Lammilla päästiin tekemään lähes 1400 litran keittoja ja tuotanto kasvoikin pian reilun 60 000 litran vuositasolle.
Uudeksi sahtipakkaukseksi yhtiö otti 1990-luvun alussa bag-in-boxin eli hanalla varustetun pahvikotelon, jota ei silloin Suomessa ollut edes viineillä vielä myynnissä. Tämä toimi hyvin, kunnes vuonna 1994 kyseisen pakkauksen ”haittavero” nousi yhdestä markasta neljään markkaan ja samalla sahdin hinta nousi Alkossa niin paljon, että myynti puolittui saman tien.
– Uusi säädös piti tietenkin toteuttaa heinäkuussa parhaaseen myyntisesonkiin. Muutenkin tulli ja verottaja on muistanut Lammin Sahtia vuosien saatossa mm. eräiden tarkastajien sanoja lainatakseni, että he ”tulkitsevat lakia tiukimman mukaan”, Kääriäinen puuskahtaa.
Lammin Sahdilla on tänä päivänäkin menossa valmisteveron tulkinnasta useampi valitus Helsingin Hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ne koskevat pienpanimoiden valmisteveroa ja panimoiden riippumattomuutta.
– Lieneekö tässäkin muistutus siitä, että ajoin pienpanimodirektiiviä Suomen lainsäädäntöön vuonna 1994, kun Suomi liittyi EU:hun.
Lammin Sahti oli myös perustamassa Lappeenrannan Panimoa vuonna 1993. Tämä yritys kaatui paitsi liian hitaaseen kasvuun, josta seurasi kannattamattomuutta, myös tullin tulkintaan riippumattomuudesta ja siten pienpanimoverohuojennuksen epäämiseen. Myöhemmin KHO kumosi tullin päätöksen.
– Näitä kinoja on siis ollut jo useampi. Tähän saakka olen ne voittanut. Katsotaan, miten käy tulevaisuudessa, Kääriäinen sanoo.
Oluttapahtumien järjestäminen on noussut päätoiminnaksi 2000-luvulla
Kaikkiaan sahtia on kuluneiden 35 vuoden aikana valmistunut myyntiin yhteensä yli miljoona litraa. Sitä on viety pieniä määriä aina Yhdysvaltoja myöten.
– Tammikuussa 2015 kävin valmistamassa sahtia Connecticutin Oxfordissa, ja se myytiin New Yorkin ja sen lähialueiden olutpubeissa. Vuonna 2017 olin Coloradossa, Denverin ympäristössä, kolmessa eri panimossa, joille vein katajalastuja oikean maun saamiseksi, Kääriäinen esittelee.
Vientiin on panostettu myös Keski-Euroopassa ja erityisesti Saksassa. Lammin Sahti on sahdin lisäksi vienyt muiden suomalaisten pienpanimoiden oluita ja alkoholijuomia eri tapahtumiin ja kaupunkeihin, mm. Berliinin Grüne Wochelle sekä monille festivaaleille ja oluttapahtumiin.
Lammin Sahdilla on myös Heinolassa oleva Kahvila Tyyrpuuri, Lahden Satamassa toimiva Kanttiini Risa Robell sekä oma valmistuspaikka ja vähittäismyymälä Kauppakeskus Tuulosessa Hämeenlinnan Tuuloksessa.
Lammin Sahdin ansiota on myös yhden maamme suurimman oluttapahtuman perustaminen. Suuret Oluet-Pienet Panimot, SOPP -tapahtumia, on 17 vuoden aikana järjestetty Lahdessa, Tampereella, Turussa, Raumalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä. SOPP on Lammin Sahdin rekisteröity tavaramerkki.
MTK:n kanssa sahtiyritys on useana vuonna Helsingissä järjestänyt Herkkujen Suomi- ja Syystober-tapahtumat omalla riskillään.
Alkuaikojen muutaman sadantatuhannen markan liikevaihdosta, on se kivunnut yli 2 miljoonaan euroon. Talvella yritys toimii täysin Kääriäisen perheen voimin. Kesällä ulkopuolisia työntekijöitä on noin 15 ja tapahtumissa lisäksi vaihteleva määrä henkilöstöä.
Lammin Sahti oli osakkaana perustamassa Bryggeri Helsinkiä vuonna 2013.
Uusimpana aluevaltauksena Lammin Sahdilla on tislaustoiminta, jolla kaikki jälkivierre ja erikseen valmistettu rankki tislataan Arnold Holstein valmistamalla 150 litran kolonnilla tisleeksi. Tisle päätyy joko suoraan ravintolamyyntiin tai tynnyröidään kypsymään viskiksi, jolla on nimenä Sahdin Henki – Spirit of Sahti. Vanhin nyt myynnissä oleva Sahdin Henki on vuodelta 2014 eli se on ikääntynyt jo 6-vuotiaaksi.
Lammin Sahti on kokoaan moninkertaisesti tunnetumpi
Maailmalla Lammin Sahti tunnetaan olutpiireissä hyvin. Tähän on vaikuttanut ehkä merkittävimmin brittiläinen olutguru Michael Jackson. Hän kävi tutustumassa sahtiin Lammilla pariinkin kertaan 1990- luvun alussa.
– Yhdessä edesmenneen toimittajan Unto Tikkasen kanssa tarjosimme Jacksonille sahtia savusaunan lämmössä aidosta katajaisesta sahtihaarikasta. Hän vakuuttui sahdista niin paljon, että kirjoitti siitä jopa ylistäviä artikkeleita kirjoihinsa ja muihinkin julkaisuihin, Kääriäinen kertoo.
Jacksonin kirjoitukset ovat vuosien saatossa tuoneet Lammille lisää toimittajia ja muitakin sahdista kiinnostuneita lukuisan määrän.
– Olenkin monesti todennut, että Lammin Sahti on paljon kokoaan tunnetumpi! Matkan varrella olen miettinyt, olisiko kannattanut valita toinen ammatti, mutta aina olen päätynyt samaan: tätä ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta olueen ja tietenkin sahtiin!
Tämän kesän uutuudet
Lammin Sahti kiertää tämän kesän käsityöoluiden kauppa-autolla ympäri Suomea. Autosta voi oluiden lisäksi ostaa paikaillisten pienyritysten tuotteita ja menoa voi seurata Lammin Sahdin Facebok- ryhmästä. Kesän Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumista toteutetaan tällä hetkellä olevan tiedon mukaan ainakin Turku 13.08.2020 – 15.08. sekä Oulu 27.08.2020 – 29.08. Lisäksi Turussa pidetään virtuaalinen SOPP-tapahtuma 26.6.
Lammin Sahti on myös koonnut suomalaisia pienpanimo-oluita sisältävän maistelupakin. . Se tulee myyntiin mukana olevien pienpanimoiden omissa myymälöissä 12.6. alkaen sekä K-ryhmän kaupoissa kesä-heinäkuun vaihteessa. Mukana olevat panimot ja niiden tuotteet: Bryggeri Helsinki, Wald Forest Pale Ale, 4,5 % Fiskarsin Panimo, Musta Valssi, Luomu, 5,5 % Iso-Kallan Panimo, Groteski Vehnäolut, 3,2 % (valittu Suomen Parhaaksi Olueksi 2019) Plevna/Koskipanimo, Tähti III Lager, 4,7 % Teerenpeli Brewery & Distillery, Session IPA, Luomu, 4,5 % Tornion Panimo, Arctic Pale Ale, 5,5 %.
Lähde: Lammin Sahdin tiedote
Kuvat: Matti Siivonen
