Ensimmäisen pääsiäispäivänä ehdin useamman oluen maistella ja niistä arviot kirjoittamaan. Tämä on niistä toinen. Alkosta löytyi itselleni entuudestaan tuntematon La Trappe Isid’or. Kyseessä on panimon 125-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2009 tuotantoon otettu olut, joka on nimetty panimon ensimmäisen oluenpanijan veli Isidorusin mukaan.

Isid’or on väriltään kauniin oransin punaruskea. Vähän kuin punaisen okra savitiili. Pintaa kuorruttaa kuohkea valkoinen vaahtokruunu.

Tuoksu on hyvin mieto. Ei oikein meinaa mitään erottaa. Makeaa mallasta ja paahdettua sokeria.

Maku on makean maltainen, kuivahedelmäinen ja hieman yrttinen. Pitkälle paahdettu sokeri maistuu myös. Sitten nousee esiin yrttisiä ja hieman ruohoisia humalan katkeroita, jotka kietoutuvat yhteen hienoisen yrttisen hiivaisuuden kanssa ja viipyilevät pitkään suussa.

Suutuntuma on pehmeän täyteläinen. Hyvin pienet hiilihappokuplat terävöittävät kivasti tuoden ryhtiä.

Kokonaisuudessaan Isid’or— on maukas ja oikein kelvollinen trappisti. Tosin trappistien sarjassa on sen verran kovia oluita, ettei tämä sieltä mitenkään erikoisemmin erotu. Voisin juoda toistekin, mutta tuskin tulee asiakseen ostettua. Paitsi, jos saan jostain kania. Panimon sivuilla oli nimittäin herkullisen kuuloisia reseptejä, joissa on käytetty Isid’oria ja jos joskus saan jostain kanin, niin teen kyllä Hare hotpotia.