Normandian poreileva siiderikulttuuri

0

Normandia on kauneimmillaan keväällä, kun maisemaa halkovat miljoonat omenapuut täydessä kukassa.

Omena ja sitä kautta siideri on läsnä joka paikassa. Omenoita kasvaa pihoilla ja puutarhoissa sekä suurilla omenaviljelmillä. Omenasiideristä tehdään calvadosta ja etikkaa, sillä maustetaan ruokia ja itse siideriä juodaan niin lounaalla kuin illallakin. Normandialainen kuiva siideri onkin erinomainen ruokajuoma, ruuan ollessa raskasta ja lihapitoista, happoinen siideri leikkaa sen tuhdimmat aromit raikastaen ruokakokemusta.

Siiderinteko Normandiassa on hyvin perinteikästä ja siiderintekijöitä on alueella yli 4000. Osa toimijoista on hyvinkin pieniä ja perheomisteisia, jotka toimittavat siideriään vain lähialueille. Normandian siiderikulttuuri on tunnettu perinteistään ja käyneen omenamehun historia ulottuukin nykyisen Normandian alueella Rooman valtakunnan aikoihin asti.

Normandiassa omenalajikkeet ovat tärkeä osa siiderinvalmistusta ja omenapuita on laskettu olevan alueella noin 9 miljoonaa. Normandiassa onkin sanonta, että siideriomenapuu kasvaa 100 vuotta, tuottaa hedelmiä toiset 100 vuotta ja sitten kuolee 100 vuotta. Suurin osa omenapuista ovat vanhoja ja niitä hoidetaan hellästi, koska mitä vanhempi puu, sitä enemmän hedelmiä se tuottaa. Omenalajikkeita on sekä makeita, happamia, katkeria että nk. bittersweet eli makeankatkeria lajikkeita, joista siiderin maku sekoitetaan, yleensä niin että katkeria omenalajikkeita on maussa eniten. Tästä omenalajikkeiden sekoittamisesta tuleekin normandialaiselle siiderille tyypillinen hieman käyneen omenainen aromi ja happoisen katkera maku.

Siiderit valmistetaan puristetusta omenamehusta, jonka annetaan käydä itsekseen hyvin hitaasti, vaikka puolisen vuottakin. Näin hiiva käyttää sokerit ja tuoksuun muodostuu sekä omenaisia että jopa navettamaisia aromeja, maun ollessa hapan ja omenainen.

Siiderit jaetaan Normandiassa kuivuuden mukaan, jonka yleensä määrittää siiderin sokeripitoisuus. Kuivimpia eli extrabrut- siidereitä käytetään varsinkin ruokajuomina suolaisten makujen kera kuten vaikka ostereiden kanssa, kun taas kuivat eli brut-siiderit kelpaavat myös seurustelujuomiksi. Normandiasta löytyy toki myös makeita siidereitä, joita nautitaan esimerkiksi viilennettynä aperitiiviksi sekä normandialaisen brie-juuston kanssa.

Pienempää mutta melkein yhtä perinteikästä on päärynäsiiderin eli perryn valmistus. Perry on maultaan pehmeämpää ja siinä on vähemmän happoja kuin omenasiiderissä, näin sitä käytetäänkin lähinnä seurustelujuomana tai aperitiivina.

Katso ohjeet oikeaoppiseen siiderimaisteluun sekä normandialaiset siiderireseptit Olutpostin nettisivulta:

Artikkeli on julkaistu Olutpostissa nrossa 2/2017.


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

Anikó Lehtinen
Scroll Up