Olutkellari: Alkoholin verotus nousee taas – ravintola-alalle jäi luu käteen

Hallituksen päätös korottaa alkoholin verotusta on ollut rivien välistä ennustettavissa julkisuuteen tulleiden lausuntojen pohjalta jo jonkin aikaa. Pitkään käsittelypöydillä pyörinyt, lopulta hyvin miedoksi surkastunut alkoholilain kokonaisuudistusesitys on noussut vanhoillisille, kieltouskovaisille ryhmille yllättävänkin kovaksi palaksi. Nyt päätetyn veronkorotuksen voidaankin osaltaan katsoa olevan näiden piirien liennyttelyä.
Verovarojen kerääminen alkoholituotoista on varmasti monia muita leikkaus- tai korotuskohteita inhimillisempi tapa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Alkoholituotteiden ostopäätös on yksilön henkilökohtainen valinta ja väärinkäytösten haittavaikutusriskin vuoksi järjellinen erityisverotuksen alue, kunhan se ei käänny itseään vastaan. Nyt monin paikoin pohditaankin, onko kiristysten tie varmasti se parhain.

Mikäli alkoholiveron korotus jaetaan tasaisesti koskemaan kaikkia juomaryhmiä, nousee olutvero 7,5%.
On tosin muistettava, että kaksi edellistä veronkorotusta on rankaissut eniten mietoja juomia suosien
valtionyhtiö Altian viinabisnestä. Ero Viroon pysyy edelleen merkittävällä tasolla, suosiotaan
kasvattavasta Latviasta puhumattakaan.
(Kuva: Panimoliitto)

On nimittäin hyvä muistaa, että Suomi on alkoholiverotuksen suhteen jo valmiiksi aivan omilla lukemillaan. Nyt koko EU-alueen ylivoimaisesti korkeinta verotusta nostetaan entisestään. Keppihevosena käytetyt Viron ”massiiviset” veronkorotusaikeet tuntuvat Suomen nykytasoonkin verraten lähinnä nappikaupalta, mutta se ei menoa tunnu haittaavan.
”Jos joku väittää, että nämä korotukset, joita hallitus nyt suunnittelee, lisää matkustajatuontia, niin valehtelee ihan tarkoituksella. Jokainen tietää, että Virossa nostetaan nyt hirvittävällä vauhdilla alkoholiveroja” –Ismo Tuominen
Lähihistoriasta tiedetään, etteivät uudet veronkorotukset ole kartuttaneet enempää senttejä valtion kirstuun, vaan ”hyöty” on valunut laivayhtiöille ja virolaisille kauppiaille matkustajatuonnin kasvaessa uusiin ennätyslukemiin. Viroon kohdistuvan matkailusuosion myötävaikutukella Helsingin satama on lähivuosina nousemassa maailman vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi. Alkoholin ohella myös muiden hyödykkeiden ja palveluiden verotulot karkaavat enenevissä määrin etelänaapuriin.

Raflaavalla otsikolla varustettu kaavio osoittaa korotusten jälkeisten verotulojen paitsi jääneen tavoitteista, myös kääntyneen kokonaisuutena laskuun. (Kuva: Panimoliitto)
Mietojen alkoholijuomien tuonti hätyyttelee jo 60 miljoonan litran rajaa.
(Kuva: Panimoliitto)
Nyt viimeistään olisi hyvä aika lopettaa matkustajatuonnin merkityksen vähättely ja pohtia vakavasti ideoligiselle politiikalle vaihtoehtoja. Pelkästään olutta tuodaan tuodaan ulkomailta 4,5-kertainen määrän Alkon olutkauppaan verrattuna, kokonaistuonnin vastatessa lähes 200:n Alkon vuosimyyntiä. Nämäkin luvut kattavat vain ihmisten kyselytutkimuksissa myöntämät litrat, joten todellisuus lienee vieläkin ihmeellisempi. Lähihistoriasta tiedetäänkin, ettei Viron vuoden 2015 tekemät veronkorotukset (+15%) hillinneet suomalaisten matkustusintoa. Päinvastoin.

Suomen veropolitiikka on tiukkuudestaan huolimatta hyvin armollinen väkevillä juomatuotteille, joita valtion oma viinatehdaskin valmistaa.
(Kuva: Panimoliitto)

Hintojen nousu on pienten etu?

Veronkorotus tulee suurella todennäköisyydellä painottumaan epäedullisesti mm. oluiden suuntaan. Euromääräisesti muutamien senttien korotus pullohintoihin kuulostaa pieneltä ja sitä on jo virkamiestasolla ehditty vähättelemään. Totuus kuitenkin on, että esimerkiksi pienpanimotuotteiden hintataso Suomessa on monin paikoin jo kestämättömällä tasolla, eikä lisäkorotus tätä ahdinkoa helpota. Ismo Tuomisen erikoinen näkemys veronkorotuksen pienpanimoita palvelevasta vaikutuksesta on herättänyt keskustelua ja ihan aiheestakin:
”Jos joku väittää, että tässä tuhotaan suomalainen panimoteollisuus tällä neljällä sentillä, niin se on ihan täyttä puppua. Pienpanimoiden etu siitä, että he ovat pieniä ja heitä tuetaan, kasvaa euroissa laskettuna. Tässä mielessä näen, että tässä on pienipanimo-oluen suhteellisen kilpailuaseman kannalta positiivinen vaikutus.” –Ismo Tuominen
Sai pienpanimo helpostusta verotukseen tai ei, nousee jo valmiiksi kalliiden tuotteiden hinta entisestään ja laatuoluiden hankintakanavat siirtyvät entistä vahvemmin ulkomaan kilpailukykyisille markkinoille. Suomea pidetään edelleen jostain syystä jonkinlaisena, eristettynä saarekkeena, johon ei ulkomaailman poliittiset linjaukset vaikuta. Paitsi jos Viro korottaa veroa niin sitten vaikuttaa – turisteja etelään houkutteleva hintaero kun on pakko saada pidettyä ennallaan.
Paljon esillä oleva etelänaapuri tunnetaan myös laadukkaista erikoisliikkeistä ja pienpanimoistaan, eikä matkustajatuonti enää painotu yksinomaan vain bulkkituotteiden ja väkevien suuntaan. Jotain maailman menosta kertoo myös se, että suomalaisten pienpanimoiden tuotteita myyviä verkkokauppoja perustetaan Viroon, josta niitä saa kotiin kannettuna Alkon myymälöitä edullisemmin.

Ravintoloiden ahdinko syvenee..

Pitkään kurimuksessa ollut ravintola-ala odotti päätöksiä varovaisen toiveikkaina. Vuosien saatossa ravintola-anniskelu on hiipunut samalla kun matkustajatuonti on kasvattanut osuuttaan alkoholijuomien kulutuksesta. Alkoholiveron korotukseen osattiin alalla jo varautua, mutta vastapainoksi odotettiin ravintola-alkoholin ALV:n laskua yhtäläiseksi ruoan verotuksen kanssa. Käteen jäi kuitenkin vain toinen puoli eli keppiä on tiedossa jo ennestään vaikeuksissa olevalle palvelusektorille.

Tämä on myös valtava takaisku orastavalle juomakulttuurin muutokselle. Valvotuissa tiloissa tapahtuva, sosiaalista kanssakäymistä korostava tutustuminen uusiin makuihin ja tuotteisiin häviää hallituksen päätöksen myötä kädenväännön ulkomailta hamstrattujen kotivarastojen kartuttamiselle. Tähän kuitenkin lienee jatkossakin tottuminen, sillä reilu etumatkamme kiristysten saralla ei näytä virkaatekeville riittävän:

Pikemminkin Suomi on odottanut seuraavaa alkoholiveron korotusta liian kauan.

”Me olemme jäljessä. Me olemme pahasti jäljessä. Mehän emme ole tehneet vuoden 2014 jälkeen mitään.” –Ismo Tuominen

Olemme siis verotuksen ylivoimanen kärkimaa, mutta itseämme jäljessä… Kaunista, niin kaunista.

mainos