Olutkellari: Evil Twin Molotow Lite

Evil Twin Molotow Lite

Evil Twinin Molotoweja ei tunnetusti saa ilman naapurihäiriköintiä nautiskella. Jyhkeän Double IPAn singlehopattu Simcoe –versioheitettiin lasiini piha-aidan yli, eikä kesän ajan Alkossa myytyä 8,5-prosenttista kevyt-versiointiakaan saanut sosiaalisesti rauhassa nautiskella. Ei vaikka lähes tiettömän taipaleen päässä sitä yritinkin.
Se oli eräs heinäkuun lopun rauhallinen kesäilta. Hakeudun illan jo hieman hämärtyessä mökkirantaan, saunarakennuksen edustalla nököttävän laiturin rauhaan – paikkaan, jossa tapaan oluen jos toisenkin kesän mittaan aukaista. Kätevä ranneliike, *tsiff* *klakk*… Ääni kiertää tyyntä järveä ja kohotan tölkkiä kohti nautintokanavia, *vinyylin blörähdys*… ”Komea ääni!”kuului huudahdus vähän matkan päästä. Mökkinaapuri se siellä verkkojaan selvitteli ja kieltämättä kaunishan tuo hallittu sihahdus oli. Eikä siinä, ainahan siinä mukava on turistella. Naapurilla oli mukana sähkömoottoidun soutuveneen kyydissä laivakoira ja tonkan pohjat Pinot Noirista, joka varmasti ajoi asiansa Suomen kesän hellimässä lomaillassa.
Ja sitten asiaan, maisto, parit kuvat ja hiljentyminen. Evil Twin Molotov Lite on jenkkimittaiseen 16 unssin eli 0,473 litran peltipakkaukseen sisällytetty Double IPA. Katkerot tässä herkussa huitelevat siellä sadan IBUn tuntumassa ja vahvuutta on 13-prosenttiseen originaaliin nähden vaivaiset 8,5%. Tuo alkuperäinen minulta taitaa olla kokonaan kokematta, kun Saveur Bierekin lähetti aina ”vahingossa” tuon alussa mainitun Simcoe-editionin. Lite on valmistettu Two Roads Brewingillä ja se kuuluu pahan kaksosen vakiovalikoimaan.
Back in the days, only uncomplicated and tasteless beers existed and people started feeling bored before happy hour was up. Molotov Lite is a understated tour de force in rebellious hoppiness, it’s a subtle spark for action and yet by far one of the most anti-authoritative beers ever made by Evil Twin Brewing.
Evil Twin Molotow Lite
Kauniin kellertävä, jotain muhjua puolillaan oleva olut kohtalaisella vaahdolla. Tuoksu on vahvan greippihedelmäinen, aprikoosisen trooppinen, kevyen yrttinen ja mallaspuolelta tukevahkon keksinen.

Maultaan iskevämpi ja napakampi. Greippinen verho laskeutuu suuhun jo varhain ollen lopussa aidon hedelmäinen, pureva ja raikas. Aprikoosinen trooppisuus on tuoksua kevyempää, taustalla häärivää aromikkuutta lisäävää. Yrttisyys antaa lisäraikkautta ja takapotkua kohtalaisen hyvin esillä olevan mallaskeksisyyden vastapainoksi. Tuoksu antoi odottaa raskaampaa, jopa tunkkaisenkin täyteen ahdettua kokemusta, mutta aika pirteä ja rapea kokonaisuus tämä lopulta on. Ei lajin kärkitulos kuitenkaan.

Tuomio: Napakan rapea ja rungokas DIPA greipin ja aprikoosin sävyin.— 

Pisteet: 37/50

mainos