Suomalainen olutkulttuuri osaksi Suomen Elävän Perinnön kansallista luetteloa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt olutkulttuurin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 23.11.2017.— Perusteina ovat olleet suomalaisen olut- ja sahtikulttuurin pitkä historia ja vireä nykytila. Tärkeinä toimijoina mainitaan Suomen Olutseura, Pienpanimoliitto, alan harrastajat sekä myös Olutposti-lehti.

”Olutposti -lehti maamme ainoana oluen erikoisjulkaisuna on tärkeä kanava oluttietouden levittäjänä. Sähköiseen mediaan on syntynyt suuri määrä aktiivisten harrastajien ylläpitämiä tiedonjako-, arviointi- ja keskustelusivustoja.”

Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn Unescon yleissopimuksen piiriin kuuluu yli 160 valtiota. Aineeton kulttuuriperintö voi olla suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, tietoja ja taitoja. Yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2013. Sopimus velvoittaa aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseen, tunnistamiseen, tallentamiseen ja luettelointiin. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon laatiminen.

Sopimuksen täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Museovirasto yhteistyössä yhteisöjen ja eri sidosryhmien kanssa. Opetus- ja Kulttuuriministeriön asiantuntijoiden lisäksi valitsijaraatiin kuuluu mm. yliopistojen, museoviraston, musiikin edistämissäätiön sekä kaikkien kotimaisten kielten kirjallisuusseurojen asiantuntijoita.
Olutkulttuurin lisäksi luetteloon ovat päässeet suomalainen tango, Joulurauhan julistus Turussa, Laihian nuukuus (!), Mölkyn heitto ja jokamiehenoikeudet muutamia mainiten. Ruokakulttuurin osalta lista on varsin lyhyt: Euran rinkilät, kalakukko ja olutkulttuuri.

Koko tämänhetkinen luettelo on luettavissa osoitteessa http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi

mainos