Päivittäistavarakauppa ry ajaa viinejä ruokakauppaan

Päivittäistavarakauppa PTY ry ajaa (alle 15 %) viinejä ruokakauppaan.  Tämä tarkoittaisi samalla liiton mukaan kaikkien muidenkin alle 15 % tuotteiden sallimista kaupan valikoimiin, kuten oluen. PTY piti asiasta oman tiedotustilaisuuden, jossa esiteltiin asiaa koskevaa Taloustutkimuksen selvitystä. Tämän mukaan myös kuluttajat ovat samaa mieltä: 65 % suomalaisista olisi valmis ottamaan viinit kauppojen valikoimiin.

Päivittäistavarakauppa ry:n tilaaman Taloustutkimuksen selvityksen mukaan viinien kauppaantulo vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta sekä yksityistuontia ja ulkomaisten verkkokauppojen käyttöä, lisäisi alkoholiverotuottoja valtiolle, laskisi viinien hintaa ja lisäisi kuluttajalle tietysti runsaasti erilaisten viinien (ja muiden alle 15 % tuotteiden) valikoimaa ja saatavuutta kaupassa. Samalla tietysti tämä hyödyttäisi kaupan alaa huomattavasti. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo, että viinien tuominen kauppoihin on myös tärkein liiton ajama asia seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Selvityksessä on sekä haastateltu alan kotimaassa ja ulkomailla toimivia kaupan alan asiantuntijoita, käyty läpi Valviran ja THL:n tunnuslukuja että kartoitettu kuluttajien mielipiteitä mietojen viinien myynnistä ruokakaupassa. Tilatusta selvityksestä on jätetty anniskelun luvut kokonaan pois ja siinä on tarkasteltu vain päivittäistavarakauppaa, Alkoa sekä tilastoimatonta kulutusta, johon kuuluvat yksityinen tuonti sekä kansainvälinen verkkokauppa.

Mitä hyötyjä tämä toisi kuluttajalle?

Selvityksen mukaan alkoholin kokonaiskulutus kotimaistuisi, koska tilastoimaton kulutus (yksityistuonti ja ulkomaiset verkkokaupat) vähenisi valikoiman ja erilaisten hintapisteiden moninaistumisen tuloksena. Kuluttaja ostaisi siis kotimaasta, kun lähellä olisi paremmat valikoimat alle 15-prosenttisista tuotteista, eikä lähtisi esimerkiksi alkoholinhakumatkalle lahden taakse. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kysyttäessä vahvisti käsityksen, että monesti motiivit yksityiseen tuontiin ja verkkokaupasta ostamiseen ovat erilaiset: yksityistuonti on enemmän hintavetoista niin oluissa kuin viineissä ja ulkomaalainen verkkokauppa taas valikoimavetoista, eli halutaan valikoimalta muuta kuin mitä kotimaasta löytyy. Kaupan tarkoitus onkin selvityksen mukaan tuottaa viiniä ja muita alle 15-prosenttisia alkoholijuomia erilaisiin hinta- ja pakkauspisteisiin, huomioiden sesonki- ja juhlavalikoimat. Keskimäärin viinien hinta laskisi selvityksen mukaan noin 10 % johtuen kauppojen suuresta myyntivolyymista, omista logistiikka- ja hankintaketjuista sekä hinnoittelumallista.
Jos viinit tulisivat kaupan puolelle, siellä valikoimat kasvaisivat runsaasti, keskimäärin supermarket-kokoluokassa 100-300 nimikkeellä, samalla hintapisteet ja pakkauskoot monipuolistuvat. Kaupan sisäinen neliöjako luultavasti muuttuisi jonkin verran ja juomaosastot valtaisivat yhä enemmän tilaa, koska viinien lisäksi kaupan olut- ja juomasekoitustilat kasvaisivat huomattavasti.  Pienemmissäkin kaupoissa valikoimat kasvaisivat ja Taloustutkimuksen selvityksen mukaan kuluttajat siirtyisivät käyttämään pienempiäkin myymälöitä enenevissä määrin, kun sieltä saa viiniostokset samalla.  Näin autoilu isoihin keskuksiin hieman vähenisi, kauppojen sijainti tasa-arvoistuisi.

Selvityksen mukaan kuluttajista 65 % haluaisi viinit ruokakauppoihin. Alueina Etelä- ja Länsi-Suomen asukkaat korostuvat ja ”keski-ikäiset” ovat taas vahvimpana kuluttajajoukkona myönteisellä kannalla. Tutkimusjohtaja Holm analysoi nopeasti tilaisuudessa, että keski-ikäisten joukon halun saada viinit ja muut alle 15-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin ymmärtää hyvin. Heillä on  rahaa – mutta ei aikaa, joten  viinien myyntipaikkojen ja valikoimien kasvu lähikaupassa olisi elämän mukavuutta edistävä asia. 21 % kuluttajista vastustaa viinien tuloa kauppoihin ja siellä korostuvat varsinkin alkoholia käyttämättömät. 14 % ei osaa sanoa kantaansa.

Miten käy kulutuksen ja verotulojen?

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan tilastoimattoman kulutuksen vähentyessä ja kulutuksen kotimaistuessa, myös valtion verotulot kasvaisivat 2,3 prosenttia eli 1,37 miljardiin euroon. Selvityksen esittelyn yhteydessä Luoto kommentoi, että Päivittäistavarakauppa ry ajaa myös kaupalle etämyyntimahdollisuutta ainakin 5.5 % tuotteisiin asti kotiinkuljetuksena, joka toisi myös lisää verotuloja.
PTY:n mukaan alkoholin kokonaiskulutus laskisi 0,6 % (eli 0,3 milj.l 100 % alkoholia) koska kuluttaja tilastoimattoman kulutuksen vähenemisen lisäksi kuluttaja siirtyisi miedompiin alkoholijuomiin, kun niitä on laajemmin kaupassa saatavilla.

Miten kävisi Alkon?

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan Alkon myynti putoaisi kolmanneksen jos viinit ja muut alle 15-prosenttiset juomat tulisivat kaupan valikoimiin.  Alko joutuisi sopeuttamaan toimintaansa jonkin verran, varsinkin niiden myymälöiden osalta jotka eivät sijaitse kaupan tai kauppakeskuksen sisällä tai välittömässä läheisyydessä, kuten noin 90 % Alkon myymälöistä nykyään tekee. Alkoon jäisivät edelleen yli 15-prosenttiset tuotteet, joita ei Luodon mukaan ole suunnitteilla ainakaan vielä ehdottaa kaupan valikoimiin.
Asiaa, sivuten Alkon roolia, pohdittiin myös MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa 15.2. jolloin asiaa kommentoi Luodon lisäksi myös THL:n tutkijaprofessori Pia Mäkelä, joka nosti esiin huolen maksimissaan 15-prosenttisten, tislepohjaisten juomasekoitusten yleistymisestä kaupan puolella. Mäkelä katsoi ohjelmassa, että vaikka kauppa ajaa nimenomaan viinejä kauppoihin, niin mukana tulevat kaikki alle 15-prosenttiset alkoholijuomat, jolloin on mahdollisuus edellä mainittujen juomasekoitustuotteiden valikoiman  voimakkaaseen lisääntymiseen, jolloin käytännössä ovi väkevien kauppaantuloon on avattu. Tämän Mäkelä näki negatiivisena asiana.
Päivittäistavarakauppa on tilannut Taloustutkimukselta selvityksiä ennenkin ja viimeisin tehtiin ennen 2018 alkoholilain uudistusta, jolloin kauppoihin tulivat 5,5-prosenttiset alkoholituotteet ja käymisteitse tehtyjen tuotteiden vaatimus kaupoista poistui. Silloin mm. THL viittasi siihen, että saatavuuden parantuessa kansainterveydelliset vaikutukset olisivat huomattavasti negatiivisemmat kuin lopulta tapahtui, kun taas Taloustutkimuksen selvitys oli ennustamisessaan ollut hyvin realistinen, kun asiaa tarkastellaan lainuudistuksen jälkeen. Suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuoden 2018 jälkeenkin (vuosina 2o17-2020 laskenut 8 %) ja esim. nk. viinapohjaisten, vahvempien lonkeroiden kauppaantulo ei aiheuttanut suurempia kansanterveydellisiä muutoksia. Tämänkin Luoto nosti esiin sekä selvityksen esittelyssä että Viiden jälkeen -ohjelmassa. Luoto kommentoi viinien tuloa kauppoihin nimenomaan kuluttajan halulla. Päivittäistatavakauppa ry:n puolella nähdään, että alkoholijuomien lainsäädäntö tulisi viinien ja muiden alle 15-prosenttisten alkoholijuomien kohdalla tuoda nykypäivään ja kuunnella kuluttajien halua ostaa viinejä osana ruokaostoksia.
Oluen kohdalla tämä tarkoittaisi sitä, että käytännössä kaikkia oluita saisi tulevaisuudessa ruokakaupoista, koska oluet tehdään käytännössä melkein aina alle 15-prosenttisena. Tämä tarkoittaisi nimenomaan isojen kauppojen osalta olutvalikoiman laajenemista erittäin huomattavasti, varsinkin tiettyjen oluttyylien osalta. Luultavammin vahvojen oluiden keskimääräinen hinta myös laskisi hieman.
Lähteet: PTY tiedote ja tutkimus viinien tulosta kauppoihin, MTV Viiden jälkeen -ohjelma 15.2. 
Kuvat: Anikó Lehtinen
Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta tutkimuksen toteuttivat Taloustutkimus Oy:n Pasi Holm ja KTT Lasse Mitronen, Mitroskooppi. Tutkimus perustuu empiiriseen kuluttajatutkimukseen marraskuussa 2021, kaupan alan asiantuntijoiden haastatteluihin lokakuussa 2021 sekä Valviran ja THL:n tilastoihin. Kuluttajatutkimukseen osallistui 2 066 henkilöä. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelista. Tutkimuksessa tarkastellaan alkoholijuomien vähittäiskulutusta: päivittäistavarakaupan ja Alkon myyntiä, matkustajatuontia ja ulkomaista verkkokauppaa. Anniskelu on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
aikakausilehti