Panimoliiton Riikka Pakarinen: Panimoalan verotusta kohti eurooppalaista tasoa

0

Panimoliitto esitteli toimitusjohtaja Riikka Pakarisen johdolla uuden strategiansa ja liiton jäsenyritysten myyntilukuja viime vuodelta. Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 802,9 miljoonaa litraa. Jäsenyritysten kokonaismyynti kasvoi hieman, ja se johtuu Pakarisen mukaan lämpimästä kesästä, jolloin liiton luvuissa näkyy selkeä piikki nimenomaan kesäkuukausina.  Olutta myytiin vuonna 2018 370 miljoonaa litraa, siideriä 26,6 ja lonkeroa 50,7 miljoonaa litraa. Oluen myynti osin on jäsenyrityksillä hieman tippunut, samoin siideri, mutta lonkero kasvanut. Tämä oli tietysti odotettavassa alkoholilain uudistuksen myötä, joka toi lonkeron kauppoihin.

 – Trendi on selkeästi alkoholijuomien osalta laskussa, kertoo Pakarinen, ja mm. alkoholittomat oluet kasvavat kategoriana. Kun vuonna 2017 alkoholittomia oluita myytiin liiton jäsenyritysten toimesta 7,4 miljoonaa litraa, niin viime vuonna niiden myynti oli jo 8,7 miljoonaa litraa.  Alkoholijuomien lasku on positiivinen trendi, tästä voidaan lukea, että suomalaisten juomatottumukset voivat muuttua. Olen erityisen tyytyväinen, että nuorten alkoholinkäyttö on tullut vastuullisemmaksi.  Vaikka valtio puhuu paljon alkoholin terveyshaitoista, mielestäni ylipaino ja liikkumattomuus tulevat olemaan suurempia terveyshaittoja kuin alkoholi.  Nuorison suhtautuminen alkoholiin on huomattavasti terveemmällä pohjalla kuin aikaisemmin. Juomakuluttuuri on muuttunut, oluessakin on tullut esille nk. maistelukulttuuri ja sitä mekin me haluamme tukea.

Vahvojen oluiden myynti on hieman kasvanut, mutta Pakarisen mukaan, jos tarkastellaan lukuja vahvojen oluiden kategorian sisällä niin huomataan, että niissä taas moni kuluttaja on siirtynyt vahvemmista Alkosta ostetuista oluista ostamaan kaupan vahvaa olutta. Päivittäistavarakaupassa myydään edelleen eniten nk. keskioluen vahvuista olutta. Panimoliitto ei aja seuraavalla hallituskaudella kaupassa myytävän alkoholijuomien prosentin nostoa eikä viinien tulemista kauppoihin. Pakarinen katsoo, että alana kannatetaan lakien asteittaista liberalisointia, mutta on sitä mieltä, ettei viinien edunvalvonta kuulu Panimoliiton edunvalvonnan piiriin.

Panimoliitto esitteli uuden strategiansa ja liiton perustehtävänä nähdään edelleen alan kannattavuuden edistäminen. Pakarinen kertoo itse halunneensa tuoda strategiaan myös uutena elementtinä vastuun Suomesta sekä suomalaisista ja haluaa tämän vastuun näkyvän kaikessa Panimoliiton ominnassa.  Vastuu näkyy niin pakkauskehityksessä, mainonnassa mutta myös suhtautumiseen keskusteluun alkoholin väärinkäytön aiheuttajista.  – En usko, että monen alkoholin väärinkäytön pohjalla on niinkään se päivittäistavarakaupassa myytävä olut, vaan ne syyt löytyvät usein ihmisen elämästä ja yhteiskunnasta ja tässä keskustelussa haluamme olla mukana toimialana, sanoo Pakarinen.

Panimoliiton uudessa strategiassa on neljä pääkohtaa: Alan elinkelpoisuus, mihin liittyy vahvasti alan verotus, suomalaisuus, jota koskee elinvoimainen maatalouspolitiikka suomalaisen raaka-aineen saamiseksi kuten myös työllisyyden tukeminen, kuluttamisen tavat ja sääntely sekä viennin kasvattaminen.  Panimoliiton Riikka Pakarinen nostaa tärkeäksi verotuksen kehittämisen kohti eurooppalaista tasoa. Alkoholiveroon vaikuttaminen on yksi Panimoliiton tärkeimmistä asioista. – Vuonna 2018 alkoholiveroa on korotettu kaksi kertaa ja se vaikuttaa sekä kotimaisten juomien myyntiin että yksityiseen tuontiin. Veron tulisi ohjata mietoihin alkoholijuomiin väkevistä, mutta viimeisimmissä korotuksissa väli väkevien ja mietojen alkoholijuomien välillä on vaan kasvanut.  Viinit ja väkevöidyt viinit ovat kevyemmin verotettuja kuin olut ja siideri, kommentoi Pakarinen.   – THL kertoo oluen aiheuttavan eniten terveyshaittoja, koska sitä juodaan eniten, mutta itse en usko, että varsinaiset ongelmakäyttäjä käyttävät niinkään olutta, vaan kyllähän varsinaiset ongelmakäyttäjät ostavat niitä alkoholijuomia, joista saa suhteessa halvimmillaan kännit.  Alkoholiveron korotus on Panimoliiton ykköshuoli, ja jos nostetaan veroja, niin tulisi katsoa, että vero ohjaisi mietoihin päin. Jos haluamme pitää toimialan suomalaisena, niin ei alkoholiveroa voi muutenkaan ylettömyyksiin nostaa.

Monessa maassa, kuten vaikka Saksassa oluen verotus verrattuna väkeviin on huomattavasti alhaisempaan kuin esim. Saksassa.  – Suomalainen olut työllistää välillisesti 23 000 ihmistä ja siksi sitä tulisi tukea suhteessa viineihin ja väkeviin, sanoo Pakarinen. Tällä hetkellä, vaalien ollessa tulossa, kaikkien puolueiden eduskuntavaaliohjelmasta löytyy merkintä alkoholiveron korotuksesta, mutta eihän veroa voi vaan automaattisesti aina korottaa, vaan jossain raja tulee vastaan, Pakarinen kertoo Panimoliiton tilaisuudessa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen elinkeinon edunvalvoja. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Momentin Group Oy, Olvi Oyj, Red Bull Finland Oy, Saimaa Brewing Company ja Oy Sinebrychoff Ab.

Kuva: Jari cyde Hyttinen


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

Anikó Lehtinen
Scroll Up