Päivittäistavarakauppa ry on esittänyt tärkeimpänä vaaliteemanaan viinien tuomista ruokakauppoihin ensi hallituskaudella. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia, miten käy nyt monissa kaupoissa olevan laajan olutvalikoiman jos viinit tulisivat kauppoihin.
Suomessa markettitason ruokakaupassa on kaupan mukaan noin 1300 nimikettä olutosastolla. Tämä on suhteellisen laaja olutvalikoima jos verrataan kansainvälisesti, ja ainakin osaksi se johtuu alkoholilaistamme, jossa päivittäistavarakaupasta saa ostaa korkeintaan 5,5 -prosenttisia alkoholijuomia, joista suurin osa on tällä hetkellä olutta. Viimeisin alkoholilakiuudistus vuonna 2018 toi kauppaan tämän prosenttirajan, heittäen samalla nk. keskiolutrajan, eli 4.7 % alkoholijuomarajan historiaan. Samalla vapautui valmistustapa ja näin myös tislepohjaiset juomat, kuten perinteinen lonkero ja monet erilaiset rtd-juomat (ready to drink) löysivät tiensä kauppoihin. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi alkoholin käytön lisääntymiseen, vaikka toisin ennustettiin.
Alkoholin kulutuksen laskiessa ehtistä useampi kuluttaja suhtautuu positiivisesti viinien tuomiseen kauppoihin. Päivittäistavarakauppa ry:n joulukuussa 2022 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 65 % suomalaisista olisi valmiita viinien kauppaantuloon. Osaksi tähän perustuu kaupan esitys viinien tulosta ruokakauppoihin. Lisäksi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto itse perustelee Radio Helsingin haastattelussa viinien tuloa ruokakauppaan kuluttajan valintamahdollisuuksien lisäämisellä, hintojen hienoisella alenemisella ja viinin ja ruuan yhteiskäytön luonnollisella yhteydellä. Samalla kaupan mukaan valtion verotulot nousivat ja etäostot vähentyisivät viinin osalta. Vastuullisuudesta huolehdittaisiin Luodon mukaan samalla lailla kuin nyt, tarkistamalla kaikkien alle 30- vuotiailta näyttävien henkilöllisyystodistukset. Ruokakaupat näkevät positiivisena myös sen, että kierrätysjärjestelmään saataisiin tulevaisuudessa myös nyt ulkomailta etämyynnillä hankittujen alkoholijuomien pakkaukset. Koska alkoholin kokonaiskulutus laskee koko ajan, kauppa katsoo, että kansanterveydellisesti viinien tulo ruokakauppojen hyllyille ei ole Suomessa suuri uhka ja mainitsee jopa, että lisääntyneillä verotuloilla voisi tehdä enemmän valistus- ja päihdetyötä.
Ruokakaupoille viinien tulo olisi erittäin iso kaupallinen mahdollisuus, joka toisi myös uusia kaupan toimijoita Suomeen. Luultavimmin viinien tulo ruokakauppojen valikoimiin vaikuttaisi postiivisesti nk. syrjäseutujen kauppojen mahdollisuuksiin jatkaa toimintaansa ja tasa-arvoistaisi myös kauppojen sijaintia, nykyään kun mm. Alkon sijainti kauppaan nähden vaikuttaa tulokseen merkittävästi.
Päivittäistavarakauppa ry ottaa esityksessään myös kantaa yli 15 prosenttisten alkolijuomien myyntiin. Mallina nk. ”tiukkojen” myynnin suhteen joko se, että Alko pysyisi edelleen niiden ostopaikkana tai sitten nk. Alankomaiden malli, missä vahvoja alkoholijuomia myydään kaupoissa, jotka ovat hakeneet erillisen myyntilisenssin.
Oluen suhteen on mielenkiintoista on, että Päivittäistavarakauppa ry.n ehdotuksessa puhutaan nimenomaan korkeintaan 15-prosenttisista viineistä eikä alkoholijuomista. Osaksi tietysti tämä on imagoasia – viinit ovat toiseksi suurin mieto alkoholituoteryhmä Suomessa ja viinien tulosta kauppoihin on puhuttu jo kauan. Vain viineistä puhuminen nostaa kuitenkin esiin monia kysymyksiä – miten tämä voidaan käsittää lainsäädäntötasolla ja tietysti myös, tarkoitetaanko tässä myös vahvoja oluita.
Meillä on usein viinin nauttimisesta puhuttu ”sivistyneempänä” kuin vaikka oluen juomisesta, vaikkakin Alkon tilastoissa, joka nyt yli 5,5 prosenttisia viinejä päivittäistavarakaupan puolella myy, suurimmat myyntivolyymit ovat nk. edullisen hintapisteen ”kyykkyviineillä” ja kohtuuhintaiset viinin monipakkaukset eli bag-in-boxit ovat myös myynnissä hyvin edustettuna. Viinien tulo kauppoihin luultavasti avaisi pääsyn hyllyille myös hyvin halvoille viineille, mitä myydään paljon esim. Keski-Euroopan viinimaissa.
Päivittäistavarakauppa ry:n tammikuussa järjestässä poliittisessa paneelissa, johon osallistuivat Sinuhe Wallinheimo(kok), Sakari Puisto(PS), Johanna Ojala-Niemelä (SD), Arto Pirttilahti (Keskusta), Sofia Virta (Vihreät) ja Anna Kontula (Vasemmisto), yhtenä huolena kaikilla puolueilla olikin se, että viinien kauppaan tulo toisi kauppoihin paljon erilaisia halpoja alkoholijuomia, joita ostettaisiin päihdekäyttöön. Yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että tuodaan takaisin lakiin vanha vaatimus käymisteitse valmistetuista juomista kun puhutaan kaupassa myytävistä alkoholijuomista. Tätä ei kuitenkaan kukaan puolueista ole nostanut esille eikä suoraan kysyttäessäkään puoltanut.
Kaupan tuloksen lisäksi Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kuluttajat varmasti hyötyvät uudistuksesta. Taloustutkimuksen kyselyssä 80% kuluttajista oli sitä mieltä, että vuoden 2018 uudistus joka toi 5,5 -prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin, oli hyvä ratkaisu ja yli puolet näkisivät mielellään myös alkoholin kotiinkuljetuksen kaupasta olevan mahdollisuus. Suomalaisten asenteet ovat muuttuneetkin sallivammaksi alkoholin myynnin kohdalla samaan aikaan kun alkoholin kokonaiskulutus laskee. Ulkomailta tilataan entistä enemmän mietoja alkoholijuomia ja matkaillaan maissa, missä kaikenvahvuiset juomat ovat kaupan valikoimissa edustettuna, joten on totuttu myös ostamaan viinejä eri kanavista.
Päivittäistavarakauppa ry puhuu omassa vaaliteemassaan pelkästään maksimissaan 15 % viineistä. Todellisuus kuitenkin on, että jos viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin, myös vahvat oluet olisivat siellä. Silloin ensimmäinen peruskysymys olisi myymälän juomaosastolle varattu tila. Ruokakaupat pystyisivät luultavasti laajentamaan juomaosastoa vielä huomattavasti, mutta jossain vaiheessa neliöt tulevat vastaan, jolloin mietitään kokonaisvalikoimaa ja alkoholijuomakategorioiden nimikkeiden määrää. Miedot, korkeintaan 5,5 % viinit putoavat heti valikoimasta, mutta oluen ystävän ja panimoiden pelko voi olla myös olutvalikoiman pieneneminen, varsinkin ei-niin trendikkäiden tai hintapisteiltään korkeiden oluttyylien kohdalla. Varmaan myös nimikemäärä oluttyyleittäin putoaisi hieman, kauppaan kun tulisi viinien kanssa samaan aikaan iso kasa siellä uusia oluttyylejä, kuten barley winet, imperial stoutit ja muut luonnostaan yli 5,5 -prosenttiset oluttyylit. Kiinnostavaa on, miten sitten priorisoitaisiin erilaiset oluet ja viinit hintakategorioista pakkauksiin asti, onhan viinissä oluen monipakkausta vastaava bag-in-box loistanut kaupassa poissaolollaan. Hintapisteet luultavasti asettuisivat myös eri tasoille ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten paljon hyllytilaa saisivat halvat rtd-juomat ja muut samantyylliset alkoholijuomat. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Luoto ei kysyttäessä valikoimapelissä kuitenkaan nähnyt kovia haasteita – myymälöitä voidaan laajentaa muokkaamalla osastoja ja kauppa seuraa Luodon mukaan tuotteiden myyntivauhtia, joten nopeasti liikkuvat tuotteet pysyisivät valikoimissa, on kategoria sitten mikä vaan.
Panimoiden ja maahantuojien kohdalla yli 5,5 -prosenttisten oluiden tulo ruokakauppojen valikoimiin tarkoittaisi myös erilaista kokonaishallintaa omien tuotenimikkeiden ja hintapisteiden kohdalla. Nyt yli 5,5 -prosenttisia oluita tehdään useimmiten suhteessa hyvin paljon vähemmän, niiden myyntikanavien ollessa oma myymälä ja/tai ravintola, Alko sekä ravintolat, joissa katerakenne ja vaadittu volyymi voi olla hyvin eri kuin päivittäistavarakaupan puolella. Panimoiden kokonaisportfolio luultavasti muuttuisi paljonkin, kun myös vahvojen oluiden volyymit nousisivat. Toisaalta oluessa kuluttajat ovat tottuneet jo ostamaan päivittäistavarakaupan puolella korkeintaan 5,5 % olutta ja kaupan puolen valikoimat ovatkin suurimmalta osalta edelleen vaaleaa lageria. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten oluen myynti muuttuisi kategorian sisällä – ja muuttuisiko se?
Alkoholimyynnissä ovat jo pitkään korostuneet panimojuomat ja olutta juodaan Suomessa ylivoimaisesti eniten kaikista alkoholijuomista, osaksi tietysti sen laajan saatavuuden takia. Suomalaiset ovat juomakäyttäytymisen muutoksellaan ja yhä enemmän nautintoperäisellä ostokäyttäytymisellään osoittaneet, että he ovat valmiita viinien ja vahvojen oluiden laajaan saatavuuteen. Viinien tulo kauppoihin varmaan lyhyellä aikavalillä voisi vähentää oluiden ostoa, mutta toisaalta loisi tervettä kilpailua erilaisten kategorioiden välille.
Se täytyy todeta, että korkeintaan 15 -prosenttisten alkoholijuomien tuleminen ruokakauppojen valikoimiin vaatisi uudenlaista ymmärrystä, valikoimanhallintaa ja markkinointiviestintää niin kaupoilta kuin panimoiltakin, että kokonaisuus toimisi ja kuluttajan toiveet huomioitaisiin. On hyvä muistaa kaupan puhuessa tässä yhteydessä viinin ja ruuan luonnollisesta yhteydestä, että olut on myös oivallinen ruokajuoma. Jos viinit tulisivat kauppoihin, kuluttajan ostokäytös lopulta kertoisi paljon siitä, mille tasolle valikoimat asettuisivat. Suosikkijuomaansa, on se sitten viiniä tai olutta, suosimalla varmistaisi tulevaisuudessakin sen, että valikoimat ovat laajat erilaisissa hintakategorioissa ja tyyleissä.
Viinien tulosta päivittäiskauppaan on puhuttu jo kauan, joten saa nähdä, miten varteenotettava tämä ehdotus nyt on. Päivittäistavarakauppa ry on ajamassa muutosta voimakkaasti, mutta on mahdoton ennustaa, mikä merkitys tällä tulevissa vaaleissa tulee olemaan.
Teksti ja kuva: Anikó Lehtinen
