Reittausblogi: Olutarvio: Pihamaan Sahti

Paikallinen panimoyrittäjä Linden toimitti oluitaan Heinolaan Hilpeä -pienpanimokauppaan ja toi sieltä minulle samalla reissulla tuliaisiksi pullon Pihamaan Sahtia. Mahtava ele! Jos käyttäisin arvioissani vielä arvosanoja, saisi tällä voitelulla seuraava Lindenin olut automaattisesti täydet pisteet. Pihamaan Sahti on 9% vahvaa, valmistuksessa on käytetty vettä, ohraa, ruista ja leivinhiivaa. En ole tätä kehuttua sahtia päässyt aiemmin maistamaan joten mieliala ennen maistoa on tietysti kutkuttava. Kota on lämmitetty ja goudaa sekä venäläisiä suolakurkkuja löytyy sahdin kyytipojaksi.

Punaruskea, mahonkinen ja kaunis sahti. Täysin vaahdoton tietysti. Tuoksu on hyvin runsaan maltainen, hieman rukiinen, kypsän banaanimainen ja lopussa mausteinenkin. Alkoholi on täysin piilossa, kuten sahdissa pitääkin. Tuoksultaan siis tyylipuhdasta ja erittäin houkuttelevaa. Maku on runsas ja suutuntuma makoisan täyteläinen sekä tietysti täysin hiilihapoton. Mallasta on tukevasti – runsaasti leipäisyyttä, ruismaista vivahdetta, limppua ja keskivaiheilta loppuun asti sitten sitä tuttua banaanisuutta ja mausteisuutta. Vahvuus lämmittää rinnassa nielaisun jälkeen, mutta ei tietenkään tunnu maussa. Tyylipuhdas, laadukas ja alusta loppuun asti miellyttävä sahti. Juotavuus on melko korkealla tasolla. Aivan puolen litran pullon lopussa alkaa imelä makeus hieman puskemaan vastaan – siinäpä onkin ehkä Finlandia Sahtiin verraten tämän sahdin ainoa heikkous; makeus versus purevuus kääntyy hieman turhan paljon makean puolelle. Tässä ei tiettävästi ole humalaa eikä katajaa käytetty ollenkaan, Finlandiassa on. Vastaavan tasoisia, eli erittäin hyviä, sahteja sain maistella tämän vuoden SM-kisoissakin. Hyvin tämä sielläkin varmasti pärjännyt olisi. Hienoa oli päästä maistamaan!