Saksalainen jalkapallokulttuuri toimii oluen voimalla

Jalkapallo on Saksassa koko maan yhteinen hupi ja ylpeydenaihe,
johon suhtaudutaan suurella vakavuudella.

Oman joukkueen kannattajaksi monesti synnytään ja kannatuslaulut opitaan jo kotona. Otteluiden ääreen keräännytään porukalla sekä paikan päällä, että kotona ja monesta kodista saattaa löytyä jopa vain jalkapallolle omistettu televisio. Urheilu on monelle iso osa minäkuvaa ja se halutaan näyttää. Tatuoinnit, fanitavara ja erityisesti fanivaatteet ovat vahvasti esillä katukuvassa läpi vuoden.

Saksalaisessa fanikulttuurissa ote on vahvasti paikallinen. Yleensä ensisijaisesti kannatetaan läh(eis)intä Bundesliigajoukkuetta, mutta sen ohella monesti myös oman paikkakunnan tai kylän joukkuetta. Vaikka oman kaupungin joukkue pelaisi
Bundesligan kakkossarjassa tai alemmassa Regionalligassa, sen kannattajat ovat usein fanaattisen uskollisia omilleen ja ottelut saavat katsojia läpi vuoden. Eri liigojen ottelupäivät on sijoitettu siten, että se mahdollistaa monen sarjan seuraamisen paikan päällä samaan aikaan. Bundesliigan isot ottelut pelataan viikonloppuisin iltapäivästä ja liigan 1 ja 2 sarjan ottelut aiemmin päivällä.
Alempien sarjojen ottelut sijoittuvat usein alkuviikolle iltoihin. Pelipäivät ovat eräänlainen yleisesti hyväksytty irtiotto arjesta. Viikonlopun ottelut alkavat aikaisin ja koko päivä käytetään aktiivisesti huurteiseen fanitoimintaan, itse otteluiden ollessa vain osa päivän tapahtumista.

Kannatuslaulut ja -huudot raikuvat ilmassa jo varhain joukkueiden kannattajien kokoontuessa peliä edeltäville oluille omiin kantapaikkoihin, joista siirrytään tunnelman noustessa kohti pelikenttää. Olut on vahvasti mukana menossa aamusta asti ja paikalliset panimo- ja ravintolayrittäjät asiasta varmasti mielissään. Peliä edeltävissä kokoontumisissa hiotaan katsomokoreografioita ja keskustellaan tietysti tulevasta ottelusta.

Pelin päätyttyä palataan kantapaikkaan ruotimaan peliä ja joukkueen kuntoa, oluen voimalla tietenkin. Niille, jotka haluavat viedä faniutensa vielä hiukan pidemmälle,
löytyy joukkueiden epävirallisia baariyhdistyksiä, mobiiliappeja, merchandise-tuotteiden ja korttien keräilyä. Eräillä suuremmilla jalkapallostadioneilla on omat kappelinsa, joissa voi mennä joukkueensa teemaisesti naimisiin, pitää hautajaiset tai vaikkapa lapsensa ristiäiset.

Jalkapallo on Saksassa isoa liiketoimintaa. Se työllistää ja osallistaa valtavan määrän toimijoita nappulaliigan lapsista huippuammattilaisiin. Sivussa jalkapallosta hyötyvät media-, tapahtuma- ja ravintola-ala, sekä fanitavaraa myyvät yritykset. Jokaisella liigajoukkueella on oma olutmerkkinsä, jota fanit suosivat. Vaikka monet suuret joukkueet ovat tehneet sponsorisopimuksia olutfirmojen kanssa, yritysten vaikutusvaltaa saksalaiseen jalkapalloon on rajoitettu lailla. Joukkueen ulkopuolinen
kaupallinen taho saa omistaa joukkueesta maksimissaan 49 prosenttia, jolloin päätäntävalta pysyy joukkueella ja sitä kautta sen faneilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa sisäisiin päätöksiin.

Saksalaista jalkapalloa seurataan aktiivisesti myös Suomessa. Jos pelien seuraaminen paikan päällä kiinnostaa, kannattaa lentää vaikkapa Düsseldorfiin, josta bussimatkan päässä ovat Schalke 04, Bayer Leverkusen, Dortmund BVB,
Mönchengladbach, Fortuna Düsseldorf -joukkueiden areenat ja suuri joukko pienempiä kenttiä. Bundesligan tärkeimpien pelien liput myydään hetkessä loppuun ja valtaosa menee kausikortin omaaville, joilla on ennakkovarausoikeus. Alempien liigojen peleihin lippuja saa yleensä portilta, mutta ennakkoon ostamista suositellaan. Vaatetuksen väri kannattaa sovittaa kyseiseen katsomoon sopivaksi väärinymmärrysten välttämiseksi.

Sanastoa:

FUSSBALL = JALKAPALLO

FRÜHSCHOPPEN = AAMUPÄIVÄLLÄ ALOITETTU OLUEN JUONTI

KNEIPE = BAARI TAI KAPAKKA

EIN BIER BITTE! = SAISINKO OLUEN

BIERKRAGEN / BIERROSETTEN = OLUTLASIN KAULUSPAPERI, JOKA TOIMII HEITELTÄVÄNÄ KONFETTINA

SECHSER ABTEIL = KUUDEN HENGEN JUNANVAUNU / STADIONILTA OSTETTAVA 6 LASIN SIXPACK.

Teksti: Mikko Hentunen

Kuva: Pekka Hentunen

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 2/2021.