Suomen Olutseura: Voiko olutblogilla vaikuttaa?

Vaikka suomalaisten olutbloggaajien lukijamäärät jäävät kauas taakse suosittujen muoti-, ruoka- tai lifestylebloggaajien vastaavista, on olutkirjoittelu silti voimissaan.

Makuasioista kiistellään ja väitellään ja värejä tunnustetaan kuin urheilun maailmassa konsanaan. Keitä ovat suomalaiset olutblogikirjoittajat ja miten sellaiseksi tullaan? Voiko oluista kirjoittamalla tienata rahaa ja ennen kaikkea voiko kuka tahansa ryhtyä olutbloggaajaksi?

Blogikulttuuri ja sen tekniikat ovat suhteellisen tuore keksintö. Ensimmäisiä itsepäivitettäviä helppokäyttöisiä weblog-alustoja alkoi ilmestyä
internetiin 1990-luvun lopulla. Blogialustat tarjosivat helppoa tiedonvälitystä ilman suuria kuluja. Nyt vuonna 2019 bloggaamisen käsite on laajentunut uusien sosiaalisten medioiden myötä. Blogin ohella sama henkilö saattaa julkaista sisältöään ristiin useassa eri mediassa ja formaatissa, kuten Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa.

MIKÄ (OLUT)BLOGEISSA KIINNOSTAA?

Blogit ovat ilmaisia ja ne koetaan henkilökohtaisemmaksi kuin perinteiset mediat. Eräänlainen samaistumisentunne kirjoittajaa kohtaan tuo
sanoman lähemmäksi lukijaa kuin perinteinen media. Kuka tahansa voi periaatteessa perustaa blogin ja alkaa olutkirjoittajaksi taustasta ja kokemuksesta riippumatta. Ammattimaisia olutblogeja toki yhdistää yleensä vankka tietopohja, osaava kirjoittaminen ja persoonallinen lähestymistapa. Siinä missä yksi keskittyy oluiden arviointeihin, toinen tekee syvällisempää analyysia aiheesta ja sen ympäriltä tuntien alaa laajemmin. Molemmilla tyyleillä on lukijakuntansa.  Olutkirjoittajat tai yleensä olutaiheisen sisällön tuottajat ovat nyt myös bloggaajia, vloggaajia, tubettajia, twiittaajia, snäppääjiä, instaajia ja entistä enemmän myös alan toimijoiden palkkaamia mainonnan ja viestinnän ammattilaisia. Medialukutaitoa tarvitaan myös olutkirjoittelua luettaessa.

Olutta käsittelevien blogien sisällöt voi jakaa karkeasti alalajeihin:

Reittaajat eli oluiden arvioijat kirjoittavat lyhyitä arvioita juomistaan oluista ja yleensä pisteyttävät ne jollakin asteikolla. Eräänlaisiksi
blogiteksteiksi voinee laskea myös Untappd-sovellukseen ja Ratebeer-sivuston oman profiilin alle tehtävät arviot, joita muut voivat lukea.
Reittaajat (englanniksi rating = arvio) etsivät itselleen uusia oluita ja uusia versioita vanhoista jo maistelluista matkustaen usein oluiden
perässä ympäri maailmaa. Maailmalla myös oluiden videoarviot ovat suosittuja.

Olutbloggaajat analysoivat aiheitaan reittaajia enemmän ja lähestyvät teemojaan kulttuurin, teollisuuden, politiikan ja vaikkapa olutmatkailun kautta. Kirjoitukset ovat yleisesti ottaen pidempiä ja niitä varten on usein tehty enemmän taustatyötä. Varsinkin olutmatkailu ja siitä kirjoittaminen on suosittua. Myös kuvat ovat tärkeitä olutbloggaajille.

Ammattibloggaajat tekevät kirjoituksillaan, videoillaan ja kuvillaan työtä maksua vastaan. Vaikuttajamarkkinointi on tärkeä osa varsinkin isompien olutyhtiöiden toimintaa. Bloggaajat koetaan läheisiksi ja heidän ”elämäänsä” seurataan blogien välityksellä. Vaikka kaikki ammattibloggaajien kirjoitukset eivät olekaan kaupallista yhteistyötä, niissä esiintyy usein tuotesijoittelua.

Gonzobloggaajilla ei varsinaisesti ole muuta linjaa kuin linjattomuus. Ravintola- ja olutarviot ovat epämääräisempiä ja pääosassa yleensä enemmänkin itse kirjoittaja. Oluita ei yleensä pisteytetä. Niistä joko pidetään tai ei pidetä. Tilanteisiin tai valikoimiin ei yleensä liiemmin varauduta, vaan annetaan sattuman viedä. Olutgonzoilu on parhaimmillaan erittäin viihdyttävää, mutta kehnoimmillaan humalaista kaiken paitsi oman itsen haukkumista.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Blogeissa ja sosiaalisessa mediassa suuren suosion syitä ovat itse sisällön ohella linkitettävyyden ja kommentoinnin helppous. Kirjoituksia ja videoita jaetaan ahkerasti kaikissa sosiaalisen median palveluissa. Blogien seuraajia löytyy Suomesta 900 000, mutta bloggaajien ja lukijoiden keski-ikä on nousussa, nuorten aikuisten siirtyessä Instagramin ja Snapchatin tapaisten kuvakeskeisempien palveluiden käyttäjiksi, kerrotaan digitaalisen median asiantuntijapalvelu Innowisen Harto Pöngän kirjoittamassa Sosiaalisen median katsauksessa.
Blogeissa julkaiseminen koetaan tehokkaaksi keinoksi viestiä ja nykyään bloggarit tukevat sanomaansa käyttämällä myös muita sosiaalisen median alustoja kuten YouTubea, Instagramia ja Twitteriä saadakseen mahdollisimman suuren lukijakunnan.

peukku ylös peukku alas

Vaikka vain 13% kaikkien sosiaalisten medioiden seuraajista harrastaa aktiivisesti kommentointia, silti suurin osa kokee sen seuraamisen mielenkiintoiseksi, todetaan Innowisen Sosiaalisen median katsauksessa. Netissä kirjoittelua siis seurataan eikä sen vaikuttavuudesta tiedonvälittäjänä tai markkinointivälineenä liene epäselvyyttä. Vaikuttavuudella on myös varjopuolensa. Arvostettuihin ja paljon esillä oleviin kirjoittajiin uskotaan ja luotetaan vaikka retoriikka muuttuisikin ivalliseen suuntaan.

OLUTBLOGGAAJIEN LUKIJAMÄÄRÄT

Suosittuja JaskanKaljat -julkaisuja tuottava Jaakko Matikainen kertoo uransa alusta:
”Vähitellen tuli opittua maistamaan erityylisiä oluita ja huomasin sen, että mitä enemmän lukee oluisiin liittyviä julkaisuja, niin sitä enemmän löytää itselleen sopivia oluita. Idea blogin kirjoittamiseen heräsi kesällä 2012, kun luin Reittausblogia ja Arde arvioi –blogia. Mietin, että voisinko minäkin kirjoittaa? Ajattelin että blogi voisi olla paikka, johon saisin ylös omia muistiinpanoja maistamistani oluista.
Vähitellen huomasin, että kirjoituksiani luettiin koko ajan enemmän ja samalla aloin myös kirjoittamaan muitakin oluisiin liittyviä asioita. Nyt julkaistuja olutjuttuja on lähes 1500 ja sivuilla on käyty olutjuttuja tiirailemassa yli 1,7 miljoonaa kertaa.”

Arvostettua Arde arvioi -blogia pitävä Ari Juntunen kertoo itse blogikirjoitusten lukijamäärien olevan laskussa, vaikka pienpanimobuumin aallonharjalla ollaankin.
”Se että kirjoituksia ja arvioita tai niiden sitaatteja jaetaan sosiaalisessa mediassa, tuntuu olevan nyt vähintään yhtä tärkeää kuin itse blogijulkaiseminen. Todellisia lukijamääriä on vaikea arvioida juuri tämän takia.”

RAHAA VAI EI?

Verottaja suhtautuu periaatteessa kaikkeen saatavaan palkkioon ja hyödykkeeseen tulona. Olutbloggaajat saavat monesti näytteitä panimoilta, maahantuojilta ja ravintoloilta. Suurin osa tekijöistä toimii harrastajapohjalta, eli rahaa ei bloggaamisesta saa, mutta testattavia oluita kylläkin. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista muotibloggaajista ollaan siis kaukana. Suositun ja arvostetun Tuopillinen -blogin
pitäjä Jouni Koskinen kertoo periaatteenaan olevan, ettei blogikirjoittelua tehdä tuotepalkkion toivossa. Jos panimo tai maahantuoja tarjoaa tuotteitaan, ne otetaan vastaan, mutta itse ei tuotteita ruinata. Niin kauan kuin kirjoittaja pidättää itsellään oikeuden kirjoittaa mitä haluaa, voi tuotteita arvioida objektiivisesti. Moni sisällöntuottaja on työ-, omistus- tai muussa suhteessa panimoihin, tukkuihin tai
ravintoloihin, joten silloin tietysti kirjoittajan objektiivisuus voi olla koetuksella. Monet tekevätkin sen ratkaisun, etteivät kirjoita niistä tahoista ollenkaan, joihin heillä on joku taloudellinen suhde.

Taiteellinen piirros

BLOGI VAIKUTTAJAMARKKINOINNIN VÄLINEENÄ

Blogivaikuttaja voi tehdä myös laajempaa yhteistyötä olutbrändin kanssa. Lifestyle-ammattibloggaaja Natalia Salmela on toiminut olutbrändi KOFF Crispin kampanjan palkallisena brand ambassadorina vuodesta 2018. Vuonna 2011 White Trash Disease -bloginsa aloittanut Salmela on tullut tunnetuksi tyyli-, muoti-, lifestyle-, ruoka- ja juomabloggaajana ja on Suomen suosituimpia some-vaikuttajia.

”KOFF halusi hyödyntää vaikuttajia tuotteen lanseerauksessa tavoittaakseen uutta kohdeyleisöä. Koska nuoremmat kuluttavat nykyään vähemmän alkoholia kuin ennen, tunnistettiin heidät kiinnostavaksi kohderyhmäksi jota lähestyä uusilla kanavavalinnoilla. Minua ehdotettiin mainostoimiston toimesta brand ambassadoriksi tuomaan alkoholittoman oluen ilosanomaa kanavissani. Pitkäaikaisen yhteistyön malli noudatti vaikuttajamarkkinoinnin trendejä, joissa korostuu lähettiläshenkinen yhteistyö. Tämä mahdollistaa tuotteen ottamisen osaksi vaikuttajan arkea ja viraalitilanteiden syntymistä. Lanseerausvuoden aikana yhteistyö näkyi mm. kaikissa WTD-kanavissa, blogissa ja somessa, KOFF:in omissa kanavissa, festareilla ja tapahtumissa”, kertoo Salmela.

”Muita mukana olleita vaikuttajia olivat bloggaajat ja muusikot Seksikäs Suklaa ja Dosdela, jotka tekivät olutaiheisia sketsivideoita ja Roope Salminen, jolla oli juuri käynnissä hyvinvointi- ja liikuntaprojekti. Näin Crispille saatiin tuotua esiin pitkin vuotta konseptin mukaisesti hyvin erilaisia käyttötarkoituksia. Sisältökonsepti vaikuttajien kanavissa siis noudatti tuotteen yleistä markkinointikonseptia,
esimerkiksi TV-filkoissa Crispia juotiin työpalaverissa ja aamupalalla. Itse join Crispiä vuoden aikana esimerkiksi prätkätapahtumassa, veneilemässä, mökillä ja mätsäsin oluen ruokaan.”

MIKÄ ON BLOGGAAJAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ?

– Bloggaaja on mielestäni ennen kaikkea viihdyttäjä. Asiapitoiselle sisällölle on aikansa ja paikkansa, tieteelliset julkaisut ja syväluotaavat
artikkelit kuuluvat kuitenkin johonkin ihan muihin kanaviin kuin yksittäisten kokemusasiantuntijoiden pitämiin. Niin kauan kuin yleisö viihtyy persoonani, ulosantini ja mielipiteideni parissa, niin kauan tätä työtä pystyn tekemään. Luottamus yleisön ja vaikuttajan välillä on kaikki kaikessa, siksi rehellisyys ja avoimuus on vaikuttajan ensisijainen arvo. En minä olisi KOFF Crispiakaan lähtenyt promoamaan, jos en olisi ollut sitä mieltä, että alkoholiton olut on suosittelun arvoinen asia. – Natalia Salmela, White Trash Disease

– Olutblogistin tärkein tehtävä ainakin itselläni on ollut tarjota lukijoille vaihtoehto salkkuoluille ja tuoda esille, että maailma on täynnä hienoja ja monipuolisia olutmakuja. Minulle on myös koko 7 vuoden mittaisen blogiurani aikana ollut tärkeää tuoda esiin suomalaisten pienpanimoiden toimintaa ja kertoa heidän tarinoitaan. – Jaakko ”Jaska” Matikainen, Jaskan Kaljat

– Harrastuksena bloggaavan tärkein ”tehtävä” on nauttia harrastuksestaan. Muuten riippuu blogin ”kulmasta”, jos sellainen on, onko tehtävä
olla opettavainen, viihdyttävä, kriittinen vai mikä. Sen sijaan heti jos on mukana rahaa tai jokin muu quid pro quo, niin läpinäkyvyydestä tulee tärkeintä. Tieto hyödyistä tiskiin tai muuten ei ole mitään luotettavuutta. – Jouni Koskinen, Tuopillinen

– Henkilökohtaisesti bloggauksen tärkein tehtävä on oman mielenterveyden säilyttäminen. Yleisemmin ammattijournalistien kirittäminen vielä parempiin suorituksiin. – Ari Juntunen, Arde arvioi

Teksti: Mikko Hentunen

Grafiikat: Oskari Sarkima

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2019.

Kirjoittaja on Suomen Olutseuran hallituksen jäsen.

Suomen Olutseuran logo

Lue Olutposti -lehden kesänumero nyt ilmaiseksi verkosta!

Oluttutka

Olutpostin mainos

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.