Kolmas pullo Jani Simosen kevätyllätyksessä sisälsi Sonnisaaren uutta ruisolutta, Rienassa on ruista mallastettuna ja hiutaleina, myös kaurahiutaleita. Ohraakin näkyy olevan sekä mallastettuna että ilman. 5,5% ja jenkkihumalaloitu, Centennial, Mosaic, El Dorado. Maihopia tummempi punertavanruskea, lähes mahonkinen väri. Nyt ehkä utua enemmän, kuin marraskuussa lentokoneen laskeutuessa Vantaalle. Vaahtokin hieman lyhyempikestoinen, makeampi tuoksu, maltaisuutta nytkin. Hiilihappotaso samaa luokkaa kuin Maihopia, mausteisempaa, makeampaa, marjaista, hiivaleipäistä makua. Maltaisuus hallitsee tätäkin oluetta, nyt hieman vetisemmällä rungolla. Peräkärry on kepeä, marjainen kirpeys tuntuu jatkuvan hieman sielläkin. Tässä on nyt hieman kevytsarjalaisempi tuote Sonnisaarelta, tämähän menee tosiaan maitokauppoihinkin. Tässä on sessioitavuutta terassiolueksi, kun halutaan hieman marjaisempaa puraisua. Ei varmaankaan tule muodostumaan minun ykkössuosikiksi Sonnisaaren tuotannossa. Disclaimer: olen Sonnisaaren pienosakas.
PS. Sonnisaaren Timo Kanniainen totesi Rienan olevan suunnattu enemmän ruokaolueksi, mm. ruisjauhotettujen ahvenfileiden kylkeen. Kieltämättä ruokapuoli käväisi minullakin mielessä, mutta en tullut maininneeksi, kun en tunne olevani oikein pätevä arvioimaan ruokajuomia.—
