mainos

Artesaaniolutta Balkanilla: Serbia kirii Euroopan olutkartalle

Balkan on monelle suomalaiselle vielä melko tuntematonta seutua Euroopassa, mutta yhä useampi
suuntaa kesäreissullaan yhteen tai useampaan sen maahan.

Euroopan kaakkoiskulmassa matkailijaa viehättävät upeat rannikkomaisemat, historialliset vanhat kaupungit ja kaunis luonto vuoristoineen sekä kansallispuistoineen, unohtamatta edullista hintatasoa
ja maukasta ruokaa sekä ikivanhaa viinikulttuuria paikallisine rypälelajikkeineen. Olutharrastajalle
Balkan ei ehkä ole mikään varsinainen aarreaitta, sillä craft beer -buumi on rantautunut sinne muuta
Eurooppaa myöhemmin. Viime vuosina artesaanioluen suosio on kuitenkin kasvanut merkittävästi,
ammattitaitoisia panimoita on perustettu lukuisia ja oluen laatutaso on ottanut huimia harppauksia
ylöspäin. Me reissasimme toukokuussa kolme viikkoa Serbiassa tutustuen paikallisiin pienpanimoihin
Belgradissa ja sen ulkopuolella.

kuvakollaasi

Serbian olutvallankumous Pienpanimo-olut oli Serbiassa lähes tuntematon termi vielä kymmenen vuotta sitten. Markkinoita hallitsivat ja hallitsevat sielläkin helpot ja edulliset suurpanimoiden lagerit, eikä artesaaniolutta ollut saatavilla juuri lainkaan. 2010-luvun alkua voidaan pitää maan olutkulttuurin
käännekohtana, sillä silloin perustettiin sekä maan ensimmäiset käsityöläispanimot että Serbian
ensimmäinen varsinainen craft beer -pubi. Serbian oluthistoria on suurpanimoiden osalta huomattavan pitkä, ja maassa on hyvin saatavilla kotimaista ohramallasta ja myös kotimaista humalaa, joka tosin soveltuu parhaiten lager-tyyppisen oluen valmistukseen. Artesaanioluen suosion kasvu Serbiassa oli alkuun melko hidasta, sillä suurin osa kuluttajista ei ollut koskaan maistanut mitään ale-tyyppistä olutta. Kynnyksen uusien tyylien maistelulle asetti myös hinta, vaikkakin pienpanimo-olut on Serbiassa eurooppalaisittain varsin edullista. Vuosina 2015-2016 perustettiin useampi edelleen
toiminnassa oleva pienpanimo. Artesaanioluen kysyntä kasvoi erityisesti Belgradin pubeissa ja sekä
kansainvälisen, että paikallisen oluen valikoima lisääntyi. Nimenomaan pienpanimo-olueen keskittyneitä pubeja alkoi syntyä lisää. Buumi oli ehkä kuumimmillaan juuri ennen koronaa, joka sitten valitettavasti koitui monen vasta aloittaneen pienpanimon kohtaloksi. Vuonna 2022 aktiivisesti toimivia pienpanimoita ja panimopubeja on Serbiassa kaikkiaan parisenkymmentä. Vierailumme aikana kävimme useammalla panimolla ja sekä oluen laatu, että paikallisten olutvaikuttajien aito innostus ja rakkaus lajiin ilahdutti todella positiivisesti.

Serbialaisen artesaanioluen pioneereja

Serbian craft beer -pioneereista tunnetuin on Kabinet -panimo, joka otti ensiaskeliaan kokeellisen, pienillä laitteilla panemisen merkeissä Belgradissa vuosina 2012-2013. Vuonna 2014 panimo siirtyi uusiin, nimenomaan panimoa ja ravintolaa varten suunniteltuihin tiloihin Nemenikućeen, pieneen kylään upeissa maisemissa noin 50 kilometriä Belgradista etelään. Vuosien varrella Kabinet on uudistunut, kasvanut ja kansainvälistynyt, nykyisen vuosikapasiteetin ollessa 420 000 litraa.
Vierailumme aikana käymässä oli panimon tuhannes batch, ja erilaisia oluita on tehty kymmenittäin, tyylejä laidasta laitaan kokeillen ja reseptiikkaa kehittäen. Kabinetin core-valikoiman oluista useat, kuten kevyt ja hedelmäinen Brrkaaa APA ja kahvisen paahteinen Porter, ovat olleet tuotannossa ihan alkuajoista lähtien. Kabinetin periaatteisiin kuuluvat puhtaat raaka-aineet, ei keinotekoisille lisäaineille ja kyllä oluen ja ruuan yhdistämiselle. Panimon ravintolassa tarjoillaan herkullisia
annoksia ja muun muassa talon omaa mallasleipää. Serbian ensimmäinen pienpanimobaari Samo
Pivo sijaitsee Belgradin keskustassa, Jugoslavian aikaisessa hylätyssä ostoskeskuskiinteistössä. Hieman luotaantyöntävän julkisivun ei kannata antaa hämätä, sillä rähjäisen portaikon kautta pääsee oivalliseen olutpubiin, jossa on savuisen hämyisten sisätilojen lisäksi viihtyisä, värikäs terassi. Samo Pivon perustaja oli ihastunut artesaanioluisiin matkoillaan Euroopassa, ja päätti vuonna 2013 avata oman baarin, jossa tarjoiltaisiin vain ja ainoastaan olutta (nimi Samo Pivo kääntyy suomeksi ”Vain Olutta”). Aluksi valikoima oli suppea, sillä hanoissa oli lähinnä vain lageria ja pulloissa Punk IPAn tapaisia klassikoita, mutta vähitellen tarjolle saatiin sekä laaja kattaus kansainvälisiä oluita, että kotimaista tuotantoa. Samo Pivon ”talon olut” Pablo on Kabinetin valmistama west coast -tyyppinen IPA, ja 24 hanaan mahtuu mainio kattaus erilaisia oluita, painopisteen ollessa serbialaisten
panimoiden tuotteissa.

craft beer nomads

Craft Beer Nomads Tomi Marjanen ja Anne Lukkarila

Olutreissaajan Belgrad

Moni Serbiaan matkaava aloittaa reissunsa maan rosoisen viehättävästä ja yöelämästäänkin tunnetusta
pääkaupungista Belgradista. Olutreissaajalle Samo Pivo on luonnollisestikin eräänlainen pyhiinvaelluskohde, mutta mihin muualle Belgradissa kannattaa suunnata? Paikallista olutta janoavalle Belgrad on vallan mainio kohde, sillä siellä toimivat sekä Serbian kenties tunnetuin pienpanimo Dogma ja Kors, joka juuri hiljattain uudelleenbrändäsi itsensä Dockeriksi. Molemmilla
on panimoiden yhteydessä suuret ravintolatilat terassialueineen, joten ne ovat oivallisia miljöitä viettää
iltapäivä oluita maistellen. Dogman panimo sijaitsee keskustan lounaispuolella vanhan sokeritehtaan entisessä varastorakennuksessa, joka on hienosti remontoitu panimoravintolaksi. Paikka on todella viihtyisä, ja Dogman oluet ovat herkullisia. Vuonna 2016 perustettu panimo on todella panostanut
paitsi oluen laatuun, myös tuotteidensa ulkonäköön ja brändiin. Dogman oluisiin voi helposti törmätä myös Serbian ulkopuolella, sillä tuotannosta peräti 40 % menee vientiin, kaikkiaan 30 eri maahan. Kansainvälistyminen onkin ollut yksi panimon toiminta-ajatuksista alusta lähtien, ja Dogma tekee usein myös collabo-oluita ulkomaisten panimoiden kanssa. Dockersin panimo ja beer garden sijaitsevat ihan Belgradin vanhan keskustan tuntumassa entisissä satamarakennuksissa. Aiemmin Korsina tunnettu panimo aloitti vuonna 2015 ja Dockersin tilat, jossa panimotoiminta jatkuu suuremmassa mittakaavassa, rakennettiin vuonna 2021. Hallimaisen panimoravintolan hanoista
löytyy omien tuotteiden lisäksi myös muutama muu serbialainen olut sekä kansainvälisiä vierailijoita. Keskustan ulkopuolella kaupungin laidalla sijaitsee myös vuonna 2017 aloittanut pienpanimo Salto. Omaa oluttuotantoa on näiden kolmen panimon lisäksi myös ainakin Gvint panimopubilla sekä Black Turtle pubilla, jonka Kukujevcin kylässä sijaitseva, jo vuonna 2010 aloittanut panimo on itse asiassa Serbian ihan ensimmäisiä kaupallisen käsityöläisoluen panijoita. Belgradista löytyy myös useampia craft beer -pubeja, joissa tarjoillaan kotimaisia oluita lukuisista hanoista. Ihan ydinkeskustan sykkeessä sekä serbialaista, että kansainvälistä artesaaniolutta voi maistella Samo Pivon lisäksi esimerkiksi Funk & Soul Pubissa ja Krafter Beogradissa.

Pienpanimo-olutta muualla Serbiassa

Belgradin voi sanoa olevan Serbian craft beer -oluen keskittymä, mutta sekä panimoita, että mainioita pubeja löytyy sen ulkopuoleltakin. Belgradin naapurikaupungissa Pančevossa panee vuonna 2017 aloittanut piskuinen Dilemma ja Vranovon kylässä Smederevon kaupungin kupeessa sijaitseva hieman suurempi Crow, joka tekee laadukasta olutta paitsi oman brändinsä alla paikallisille markkinoille, myös lukuisille panimopubeille. Niin ikään pienessä kylässä, Obrenovacissa, toimii Tron, yksi ensimmäisistä serbialaisista panimoista ja Prijezdicin kylässä Valjevossa artesaanioluita valmistaa
Sindikat. Pohjoisen Novi Sadissa, Serbian toiseksi suurimmassa kaupungissa, toimivat 3Bir, vuonna 2016 perustettu käsityöläispanimo, Hog eli viikinkityylisesti itsensä brändännyt Hammer of Gods -panimo, erityisesti IPA-oluisiin keskittynyt pieni Crna Ovca sekä jo vuonna 2015 aloittanut RazBeerbriga. Novi Sadissa on myös useampia panimopubeja ja craft beer -baareja. Eteläisemmässä Serbiassa pienpanimo- olutta tehdään vähemmän, mutta ainakin Nišin kaupungista olutharrastaja löytää asiantuntevia pubeja. Me piipahdimme vuonna 2015 perustetussa Ministarstvossa, kivan
rokkihenkisessä 16 hanan craft beer pubissa. Pubin omistaja on yhtenä puuhamiehenä myös
syyskuussa järjestettävässä kaksipäiväisessä pienpanimo-olutfestivaalissa, joka kokoaa yhteen Nišiin kymmenkunta serbialaista pienpanimoa ja houkuttelee paikalle tuhansia erilaisista oluttyyleistä kiinnostuneita kävijöitä.

Yhteenvetona todettakoon, että Serbia oli olutmaana yllättävä ja miellyttävä uusi tuttavuus. Lähestulkoon kaikki maistamamme oluet olivat hyvälaatuisia ja suunmyötäisiä, ja paikalliset ”oluthahmot” olivat todella mukavia tyyppejä! Kuriositeettina mainittakoon vielä, että serbialaisen pienpanimo-oluen piti näkyä Suomessa isosti kevään 2020 Helsinki Beer Festivalin teemana, mutta poikkeusoloista johtuen tapahtuma jouduttiin tuolloin perumaan.

Lisää juttuja ja kuvia balkanilaisesta oluesta ja panimoista löydät Craft Beer Nomadsin somekanavilta ja blogista. Tervetuloa
seuraamaan!

Teksti ja kuvat: Toni Marjanen ja Anne Lukkarila

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2022.