Haastattelussa kotioluttubettaja Satu Voutilainen

Kuka olet ja mistä tulet?

Nimeni on Satu Voutilainen ja asun Mäntsälässä. Olen kahden pojan ja yhden tytärpuolen äiti ja kohta jo tuplamummo. Asumme omakotitalossa lapsien lähdön jälkeen mieheni kanssa kahdestaan ja seurana meillä on Sadunpaneman vannoutunut ykkösfani Martta-koira. Martta vilahtelee videoillani vähän väliä, ja jos ei vilahda niin ainakin kuuluu jollain tavalla.

Mistä kotiolutharrastus sai kipinän?

Harrastin kymmenisen vuotta Rokkirallia, mutta autourheiluharrastukseni sai traagisen käänteen kun rakas kilpurini ”Töpö” ostettiin minulta pois. Tietysti syytin tästä eniten miestäni, koska hän se lainasi autoani, itse kun en uskaltanut järven jäälle lähteä ajamaan. Mieheni voitti kisan takavetoluokan ja näin ollen autoni oli myyntivelvoitteinen. Emme kerenneet ”Töpöä” suojaamaan ja suruisin silmin jouduin katsomaan kun rakkauteni läksi varikolta aivan väärällä trailerilla ja aivan väärään suuntaan. Nyt tietysti tiedän, että minun olisi pitänyt olla ylpeä sekä Töpön potentiaalista että mieheni ajotaidoista mutta… MUN TÖPÖ, BYÄÄÄÄ!!!

Olin useamman vuoden harrastamatta oikeastaan yhtään mitään muuta kuin neulomista ja virkkaamista, kunnes haluni alkaa tekemään jotain nosti päätään yhä korkeammalle ja korkeammalle. Oluenpaneminen häivähti silloin tällöin ajatuksissa, mutta erityistä kipinää en ollut vielä saanut. Kesällä 2020 Pohjois-Karjalassa lomaillessani luin lehtiartikkelin kahdesta naisesta, jotka kertoivat harrastuksestaan ja siitä kuinka se oli kasvanut kaupalliseksi asti ja heillä oli nyt oma panimo pystyssä. Tavasin artikkelia silmät kiiluen ja silloin kipinä räjähti niin, etten meinannut housuissani pysyä.

Useamman kuukauden haalin tietoa oluenpanemisesta. Luin blogeja, katselin videoita ja kesälomani viimeisellä viikolla tilasin jo kattiloita ja kaiken maailman mittareita kotiin. Kun minulla oli kaikki muu, paitsi se mäskäyspussi, tilasin maltaat ja aloin hommiin.

”Kerran ei ajeta kilpaa enää, niin otetaan sitten olutta!!!”

Ensimmäinen olut ja miten se onnistui?

Ensimmäinen olueni oli LPA eli Lukkaroisen Pale Ale. Lukkaroinen siksi, koska vaikkemme edes tunteneet toisiamme aikaisemmin, hän oli erittäin ystävällinen ja auttoi minua askel askeleelta kohti lopullista katastrofia. Myös resepti oli hänen käsialaansa.

Puhun katastrofista, sillä sitä se minun mielestäni oli. Sähläsin ja säädin sen minkä kerkesin. Heitin mm.  jälkikäymissokerit keskellä yötä käymisastiaan, koska jostain syystä ennen nukahtamistani sain päähäni, että näin piti tehdä. Meinasin pyörtyä valmiin tuotoksen mausta. Oli meinaan niin katkeraa että kun ensimmäisen suullisen otin, naamani vääntyi epämääräiseen virnistykseen ja joku potkaisi minua samalla mielessäni takalistoon. Ei puuttunut enää kuin kyyneleet silmistä.

Valmistatko oluet uutteista vai mäskäämällä?

Minähän lähdin saman tien liikenteeseen sieltä, missä on korkeimmat aidat eli mäskäämällä kohti tuntematonta. Pussimäskännyt en ole kertaakaan. Heitin vain maltaat kattilaan ja siivilöin sitten mäskäyksen jälkeen itse tehdyllä saunavatisiivilällä, jonka päällä oli viininvalmistukseen tarkoitettu marjapussi. Hyvin toimi, eikä sitä paitsi näillä nuudelikäsillä kauhean painavia mallaspusseja muutenkaan nostella joten tämä oli minulle se paras vaihtoehto. Meinaan vaan, että olen sen verta tohelo että taatusti olisin polttanut itseni muutaman kerran ennen kuin olisin saanut ähellettyä sen mäskäyspussin mäskeineen siihen siivilälle asti.  Pussi olisi kuitenkin livennyt käsistäni ja levinnyt pitkin lattiaa, joten päätin että toimin mäskäämisen kanssa ilman pussia.

Uuteoluen olen valmistanut vain kerran. Sen saman jonka valmistin Coopers / Kotiviini.fi yhteistyössä järjestettyyn kilpailuun. Sekaan mäskäsin hieman maltaita. Se oli nopea oluenpano ja pirskatinmoisen vähemmän sotkua tuottava olutprosessi kuin mäskääminen joten tulen taatusti tekemään kilpailuoluttani lisää. Vaikka en olisikaan kilpailussa pärjännyt, tykkäsin omasta tuotoksestani ja olen siitä ylpeä!

Hankin juuri 30 litran Brew Monk All-In-One mäskäyskoneen, jota olen harjoitellut käyttämään kolme kertaa. Hankaluuksia on ollut, koska vielä ei oikein ole tuonne yläkertaan asti rekisteröitynyt, että mitäs nappia pitääkään painaa. Muutaman kerran kun vielä harjoittelee, niin eiköhän se siitä ala luonnistumaan.

Mikä on tärkeintä oluen valmistuksessa?

Aluksi ajattelin, että tärkeintä on reseptissä pysyminen. Kun se ensimmäinen pilalle mennyt, karsealle maistuva olut tuli eteeni, tajusin että olin ollut aivan väärässä. Meinaan vaan, että vaikka kuinka menet minuuttiaikataululla eteenpäin sen reseptisi kanssa, niin millään ei ole enää mitään väliä jos lopputulos maistuu ammattikoulun solunaapureiden perjantaijuomalta…

Tuottaako jokin erityisesti hankaluutta oluen valmistuksessa?

Itse mitä nyt olen tullut huomanneeksi, niin varsinkin tuon mäskäyskoneen kanssa harjoitellessa tarvitsen ihan ehdottomasti enemmän tilaa. Käytännössä tarvitsen oluenpanohuoneen. Keittiö käy ahtaaksi ja koska mäskäyskone ei mahdu liesituulettimemme alle, niin ensimmäisen keitoksen aikana olin jo varma, että meidän keittiössä on kohta vesivahinko valtavan höyrymäärän vuoksi.

Kotona keittiössä ei ole kuin baaritiskin korkuinen vapaa pöytätaso. Nostin tyytyväisenä Brew Monkin sen päälle ja keittelin sitten soppaani lauleskellen, kunnes huomasin 15 minuutin jälkeen helmeilevän katon sekä kosteutta valuvat keittiönkaapinovet… Äkkiä ikkunoita auki ja pienimuotoinen paniikkikin meinasi iskeä. Olen kuullut, että taivas voi tippua niskaan mutta silloin olin varma, että keittiömme kattopalat rojahtavat alas. Onneksi mieheni on fiksu ja keksi, että teen seuraavan keiton avonaisen ikkunan alla ja laitan jalallisen tuulettimen pyörimään niin, että höyry ajautuu ulos ikkunasta. Näin olen tehnyt nyt näiden kahden viimeisimmän oluen kanssa ja säätänyt menemään, mutta ahdasta on…

Ja mitä siihen oluenpanohuoneeseen tulee, meillä on käytössä lapsilta jääneet tyhjät huoneet yläkerrassa. Toinen on pyhitetty vierashuoneeksi ja toinen on tällä hetkellä törkyvarastona. Se tyhjennetään ja sinne rakennan oman oluenpanohuoneen mieheni avustuksella. Sinne sitten meidän koirallakaan ei ole mitään asiaa. Itkekööt oven takana, mutta minä halua panna siellä vain ”koirankarva-free” olutta!

Osallistuit DIY uuteolut-kisaan. Miten se meni ja kuinka tuunasit oluttasi?

Aivan ensimmäisenä ennen mitään muuta, suunnittelin Brewmate ohjelmalla 5 litran BATCH mäskäysohjeen Carared sekä Munich Light -maltaille. Minun piti aluksi käyttää aivan muita maltaita, mutta siskontyttöjen kanssa jutellessa niitä näitä siinä samalla hienosti kehkeytyi tämä resepti ja sen nimeksi tuli ”lemmittyni” RedLager. Pohjois-Karjalaisella maalaisjärjelläni laitoin vain summanmutikassa Carared-mallasta kilon ja Munich Lightia 200g. Humalan kanssa hieman säädin, eli nostin BATCH:in siihen 25 litraan, jotta näin miten IBU-lukema alkaa nousta.

Humalointiin käytin Pekko-pellettejä ja keitin seosta vain 45 minuuttia. Ensimmäiset 15 minuuttia keittelin muuten vain ja samalla poistin keitoksen pinnalta sakkaa jota nousee keiton aikana.

30 minuutin kohdalla lisäsin Pekkoa 12g ja viimeisen 10 minuutin kohdalla vielä 6g. Brewmate-ohjelma kertoi että IBU-arvo olisi tässä tapauksessa 23 litran kohdalla noin 20, eli uuteolueni lukema nousi neljäänkymmeneen. Käytin keitoksen aikana myös Irish Moss kirkastusainetta 5 litran mukaisesti yhden gramman, jonka heitin kattilaan 15 minuutin kohdalla eli yritin saada mahdollisimman puhdasta tavaraa uuteolueni sekaan.

Tähän kuumaan vierteeseen sekoitin Coopers Lager -uutteen ja 1kg paketillisen Brew Enchancer 3 -jauhesekoitusta. Tässä vaiheessa oma sekoittamiseni hieman unohtui, mutta olisi hyvä sekoitella nämä kolme elementtiä oikein kunnolla sekaisin. Lopuksi heitin sekaan kylmää vettä hanasta ja kun pöntössä oli se 23 litraa, sekoitin raivolla että vesi sekoittuu minun vierre-uutejauheseokseen hyvin. Näin myös hiiva saa happea vierteen joukkoon. OG oli tässä vaiheessa 1.041 johon olin tyytyväinen. Toiveena oli tehdä alle 5 % olutta.

Hiivana käytin uuteoluen omaa hiivaa, jonka herättelin, eli käytin ensin kädenlämpöisen veden kautta. Seuraavana aamuna vesilukko pulputti iloisena ja laitoin kaljantekokaappini oven kiinni, jossa käymisastiani sai ruplattaa rauhassa noin viikon. Käytän olueni kaapissa. Näin varmistan sen, että aurinko ei pääse missään vaiheessa käymisastiaan paistamaan.

Viikon kuluttua hiivaamisesta, lapposin oluen sekondääriastiaan ja mittasin FG:n, joka oli tuolloin 1.013. Kolmen vuorokauden päästä FG oli jämähtänyt vuorokaudeksi lukemaan 1.011, joten oli aika pullottaa.

Olen maistattanut kilpailuoluttani 20 henkilöllä ja niistä 14 tykkäsi, 4 ei tykännyt ja 2 oli ei mitään mieltä…Eli mielestäni varsin loistava hajonta, positiiviseen suuntaan. Uuteoluen teko oli helppoa ja sotkuakin tuli niin paljon vähemmän kuin kattilamäskäyksen aikana, joten kilpailuun osallistuminen oli loistava kokemus ja tulen tätä olutta tekemään uudelleenkin.

Sinulla on YouTubekanava, kerro siitä lisää…

YouTube -kanavani oli oikeasti silkka vahinko. Vaikka olinkin päättänyt videoida sen ensimmäisen oluen panemiseni, (katsovathan tenniksen pelaajatkin omia pelejään sillä silmällä, että missä voisi parantaa ja tehdä paremmin) ei Youtube kanava tässä vaiheessa käynyt edes mielessä. Tarkoitus oli editoida videosta pätkiä, jotka lähettäisi sitten esimerkiksi Lukkaroiselle, mutta siinä editoidessa aloin miettimään, että mitäs jos mä teenkin kanavan ja laitan tämän videon sinne.

Paljon olin katsellut erilaisia videoita, jotkut hauskoja, jotkut tönkköjä ja jotkut oli puhuttu sellaisella kielellä, mistä en tajunnut mitään. Niissä pisti merkille se, että kukaan ei kertonut suoraan mitä oluenpanossa meni pieleen ja näin tässä tällaisen pienen raon kanavalleni.

Nimeä Sadunpanema ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kanavan nimessä on totuutta kaksimielisesti, ja sehän on juuri sitä, mitä minä viljelen tavallisessakin puheessa jatkuvasti, joten se on täydellinen kanavan nimi. Sadunpaneman videot on tarkoitettu rohkaisuksi niille ihmisille, jotka ovat ajatelleet oluenpanemista kotona, mutta eivät ole syystä tai toisesta uskaltaneet sitä vielä kokeilla. Minä en ole mikään ammattilainen missään kohdassa tätä harrastusta. Opettelen itsekin vielä koko ajan ja saatan tehdä edelleen jonkun todella typerän mokan kuten tein jo toisen olueni kohdalla. Mutta niinhän se on, että mitään ei voi oppia, jos ei vähän kompuroi välillä. Meitsi vaan sattuu olemaan sellainen, joka kompuroi tavallista enemmän ja useamman kerran.

Mitä kaikkea kanavalle on suunnitteilla?

Aivan perus-simat ja kotikaljat on pakko tehdä, MUTTA käyttämällä jotain ”SatuTwistiä” mukana, kunhan vain keksin, mikä se sattuisi olemaan… Myös hunajan käyttäminen on nostanut päätään uusimpana ajatuksena. Kehitteillä on mm. spelttilager ja tarkoitus on käyttää maltaiden lisänä, aivan perus ruokakaupan hyllyltä löytyviä spelttihiutaleita. Salmiakki ja suklaa ovat intohimoni ja niihin aion tutustua myös oluenpanon yhteydessä Siiderin sekä viinin teko on listalla myös, eli kaikenlaista on tulollaan, klikkaa kanava tilaukseen!

Onko antaa reseptiä jakoon hyväksi havaitusta oluesta?

Aivan ykkösoluekseni, mitä olen pannut on ensimmäinen lagerini. Se onnistui täydellisesti ja vaikka monet sanoi että lageroiminen ilman jääkaappeja sun muita rensseleitä tuskin onnistuu. Näytin että tarvitsen siihen vain kellarin. En sähköä ja kaiken maailman lämpötilasäätäjiä sun muita härpättimiä 🙂

Sadunpaneman Lager –

20 litran BATCH

IBU 22 – OG 1.043 FG 1.011 – 4,5%

Pilsner mallasta 3.3kg

Munich Light 0.22kg

Carared 0.2kg

Keksimallasta 0.15kg

Riisinkuoria 0.2g

LISÄKSI mäskäysveteen:

Calsium Chloride – 1.6g

Epson Salt – 1,6g

HUMALAT;

Saaz – 25g – 60min

Saaz – 20g – 30min

Saaz – 12,5g – 10min

LISÄKSI keiton aikana:

Irish Moss – 15min – 4g

Lallemand Servomyces Hiivaravinnetta – 0.2g – 10min.

HIIVA

Hiivastartterin kautta 1pss Saflager W34/70 tai kuivana 2pss

MUUTA:

Strike Water 12litraa – 71 astetta → Mäskäyslämpötila 66`C – 60min.

Sparge Water 14,5litraa → Huuhteluvesi 83- astetta

Pääkäyminen hiivalla ideaali 12 °C- 15 °C. (Toimii kuitenkin haarukassa 9°C – 22°C ) – Kun vesilukko lopettaa ruplattamisen, odota vielä 5 päivää.

Diasetyylilepo seuraavat 5 päivää – Oli olohuoneessa lämpimässä (yli 22astetta)

Tee Cold Crash jääkaapissa → 3vrk

Anna käymisastian olla seuraavaan päivään huoneenlämmössä ja pullota.

Pullotuksen jälkeen anna korien olla huoneen lämmössä noin 2 viikkoa, jotta jälkikäymissokeri pääsee vauhtiin ja hiilihapot alkavat kehittymään. Tämän jälkeen vie korit kylmään lageroitumaan. Itse kiikutin korit kellariin alakertaan ja odotin jopa 2kk, ennen kuin avasin ensimmäisen pullon. Tiukkaa teki odotus mutta maltoinpas edes sen… Kaiken kaikkiaan odotin 3kk, ennen kuin aloin oikeasti tyhjentämään koreja ja kantamaan kavereille maistiaisia.

Sadun vinkit muille oluen panijoille =)

Rohkeasti vain kokeilemaan, kun muistaa sen hygienian tärkeyden ja ymmärtää että pienelläkin lipsumisella pilaat viikkojen, jopa kuukausien duunin, niin varmasti saat juotavaa pulloihin.. ja jos ei omaan suuhun mene, aina niitä kavereita löytyy, kenelle se maistuu.

Vaikka itsekin alussa katsoin, että onpas monimutkaista tämä homma, niin loppupelissä tämä on hyvin yksinkertaista ja kun saa hieman luottamusta, uskaltaa alkaa jopa sooloilemaan.

Loppusanat:

Kotiolutposti kiittää haastattelusta! Juuri kuulemamme tiedon mukaan Satu aloittaa yhteistyön Kotiviini.fi:n kanssa, tulemme siis jatkossa näkemään uusia uuteolut kokkailuja ja laite kokeiluja. Sinnikäs säheltäminen siis kannattaa, onnea uusiin koitoksiin!

Kuvat: Satu Voutilainen

Teksti: Joni Sormunen