Tapahtumien Suomi vol. 2. Haastattelussa Johannes Kinnunen

Olutpostin haastattelussa tapahtumajärjestäjä Fullsteam Agency Oy:n Johannes Kinnunen.

—  Kuka olet ja mikä on toimenkuvasi?

Johannes työmaalla. Kuva: Minna Pahkin

Olen Johannes Kinnunen ja työskentelen hallintojohtajana ja tiedottajana Fullsteam Agency Oy nimisessä musiikkiyhtiössä.

—  Mistä normaali työpäiväsi koostuu?

Monet kuvittelevat, että työ musiikkialalla olisi jotenkin poikkeuksellisen hienoa. Todellisuudessa teen pitkää päivää konttorilla läppärin ja puhelimen parissa. Meilejä, meilejä, palavereja, pari puhelua ja lisää meilejä. Toki työhöni kuuluu myös keikoilla ja festareilla työskentelyä, mutta silloinkin se on lähinnä paikasta toiseen kiireessä juoksemista. Ei todellakaan mitään samppanjalasi kädessä bäkkärillä hengailua.

—  Mitä tapahtumia Fullsteam Agency Oy:lla on nyt työn alla?

Viime aikoina aikaani ovat vieneet erityisesti meidän isoimmat tapahtumat Provinssi ja Sideways-festivaali. Lisäksi Cheekin jäähyväisvuoden konsertit Lahden Mäkimontussa ja keväällä areenoilla työllistivät melko paljon, kuten myös ulkomaisten ja kotimaisten bändien kymmenet klubikeikat ympäri Suomea.

—  Mikä on mielestäsi ruoka- ja juomakulttuurin merkitys musiikkitapahtumille?

Mielestäni koko ajan suurempi, sillä festivaalit ovat yhä enemmän kaikille aisteille suunnattuja kokonaisvaltaisia elämyksiä. Esimerkiksi Helsingissä kesäkuun alussa järjestettävän Sideways-festivaalin ravintolapalveluihin panostetaan samalla tavalla kuin artistilistaan. Haluamme, että kävijämme voivat kokea tapahtumissa myös kulinaristisia nautintoja. Päivitämme joka vuosi ruoka- ja juomakattausta, jotta ihmiset pääsevät testaamaan aina jotain uutta. Olimme esimerkiksi taannoin yksi ensimmäisistä suomalaisista yleisötapahtumista, missä pääsi maistamaan hyönteisruokaa.

—  Onko yleisö alkanut vaatimaan lisää palveluita vai onko kehitys lähtenyt festivaaliorganisaatioiden sisältä?

Sekä että. Jos festivaalit eivät itse aktiivisesti kehittäisi palveluitaan, yleisö varmaankin tyytyisi vanhojen aikojen tapaan juomaan lämmintä kaljaa ja syömään kylmää ruokaa.— Yleisön vaatimustaso on nyt aivan eri luokkaa kuin vaikkapa 2000-luvun alussa ja tähän ollaan myös haluttu vastata. Kaikki Suomen keskeiset festarit ovat tehneet suuria panostuksia palvelutason suhteen, josta saadut hyvät tulokset heijastuvat myös pienempiin tapahtumiin. Juomapuolella suurin muutos on ollut se, että ihmiset osaavat kysyä erikoisuuksien perään ja uskaltavat kokeilla muitakin vaihtoehtoja kuin perinteistä kolmostuoppia tai kossuvissyä.

—  Uskotko, että juoma- ja ruokapalveluiden merkitys on lipunmyynnin osalta kasvussa?

Uskon, että tulevaisuudessa laadukkaat palvelut ovat bändien kaltainen kilpailuvaltti. Festivaaleille mennään ennen kaikkea viihtymään. Jos ravintolapalvelut eivät toimi, valitsee kuluttaja omia tarpeitaan paremmin kokonaisvaltaisesti vastaavan tapahtuman. Myös euromääräinen keskiostos ja kulutetut annosmäärät kävijää kohden ovat ainakin meidän tapahtumissamme nousseet vuosi vuodelta.

—  Kuinka tapahtumat tuovat esille oheispalveluitaan?

Järjestämissämme tapahtumissa bändit, alueohjelma ja ravintolapalvelut pyritään kaikki nostamaan esiin osana festivaalin koko ohjelmaa. Baareja, ruokamyyjiä, valikoimia ja yksittäisiä tuotemerkkejä pyritään lain sallimissa puitteissa esittelemään jo ennen tapahtumaa ihan samalla tavalla kuin itse esiintyjiä.

—  Luuletko, että näiden palveluiden mainostamiseen tullaan satsaamaan tulevaisuudessa enemmän?

Rahalla ostettu mainostaminen ei välttämättä kasva, mutta viestiminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja verkkosivustolla varmasti lisääntyy. Toivomme tietenkin, että ravintolat ja juomabrändit kertovat myös itse asiakkailleen osallistumisestaan tapahtumiin ja näin levittävän sanomaa entisestään.

—  Onko teidän tapahtumiinne tuotettu omia olutmerkkejä?

Kuva: Petri Anttila

Provinssissa olemme tehneet Stallhagenin Panimon kanssa parina vuonna omia Provinssi-oluita. Ensin pale alea ja sen jälkeen india pale lageria. Ensi vuodelle on luvassa järjestyksessään 40. Provinssin kunniaksi vielä julkistamaton juhlaolut. Uskomme sen olevan ensi kesänä todella iso hitti. Sidewaysissa meillä on viime kesästä lähtien ollut tarjolla pääasiallisesti Brooklyn Breweryn tuotteita laajalla skaalalla, joten emme ole kokeneet tarvetta tehdä niiden lisäksi omaa festivaaliolutta. Aiemmin panimokumppanimme oli Heineken, jolloin olutpulloja brändättiin festivaalin ja artistien ulkoilmeeseen sopiviksi.

—  Onko tapahtumissa huomattu yleisön kaipaavan esimerkiksi erikoisoluita?

Muutos on ollut parin viime vuoden aikana todella radikaali ja varsinkin oluiden kohdalla vaatimustaso nousee koko ajan. Nykyisin on vaikeaa kuvitella laadukasta musafestaria ilman erikoisolutbaaria. Vaikka ihmiset haluavat ja uskaltavat nykyään yhä rohkeammin maistaa itselleen uusia tuotteita, on siitä huolimatta erikoisoluiden osuus panimotuotteiden myynnistä tyypillisesti jäänyt alle 10 prosentin. Tuttujen juomabrändien lagerit ovat edelleen selkeä voimatuote. Toisin kuin olutravintoloissa, rockfestivaaleilla tai muissa isoissa musiikkitapahtumissa valikoiman ei mielestäni kannata kuitenkaan olla kymmenien vaihtoehtojen laajuinen, koska tällöin ostoprosessi hidastuu ja jonotusajat kasvavat. Tärkeämpää on koota laadukas ja sopivan monipuolinen valikoima erilaisia vaihtoehtoja, jolloin yhtä lailla lagerin, alen ja stoutin ystävät löytävät itselleen mieluista juotavaa. Ne kovimmat hifistelyt ja radikaaleimmat erikoisuudet voi musafestivaalien sijaan jättää omaan kantabaariin.

—  Kuinka suuri merkitys oluen myynnillä on keskimäärin tapahtumien taloudelle?

Erittäin suuri. Festivaalibisneksessä tyypillinen laskukaava on, että hyvän taloudellisen tuloksen tekevässä tapahtumassa lipputuloilla katetaan tuotantokulut sekä esiintymispalkkiot ja itse järjestäjän kate syntyy anniskelun kautta. Asia ei tietenkään ole näin mustavalkoinen, mutta luo suuntaa-antavaa kuvaa ravintolapalveluiden merkityksestä tapahtumille.

—  Koska pääsemme eroon kertakäyttöisistä muovituopeista?

Voimme puhua vain omasta puolestamme, mutta käytämme aina kun mahdollista muovituoppien sijaan pulloja tai tölkkejä. Esimerkiksi Provinssissa tai Sideways-festivaalilla ei ole edes mahdollista ostaa juomia lötkötuopeissa. Kaikki panimotuotteet myydään pulloissa tai tölkeissä ja viinit kovamuovilaseissa. Juoma-annoksista peritään euron pantti, jonka saa takaisin palauttaessaan tyhjän pullon tai kovamuovilasin palautuspisteeseen. Ympäristö kiittää, ja samalla myös tapahtuma-alue pysyy siistinä.

Artikkeli on julkaistu Olutpostin verkossa 6.5.2018.

 

 

 

 

Virusta päähän lahjakorttikampanja