Juomapakkausten kierrätystä meillä ja maailmalla

0

Juomapakkausten kierrätys on maailmalla ja meillä suurta liiketoimintaa. Suomalaiset ovat pullonpalauttajina maailman parhaita.

Matkallani Costa Ricassa vuosituhannen vaihteessa törmäsin omalaatuiseen paikalliseen kierrätyssysteemiin. Pikkupoika myi juomia kadunkulmassa kylmälaukustaan. Valikoimassa oli kolajuomaa, pullovettä ja olutta. Valitsin oluen. Myyjä otti pullon laukusta ja avasi sen ammattilaisen elkein. Sitten hän otti takanaan olleesta laatikosta muovipussirullan, repäisi siitä yhden muovipussin, kaatoi näppärästi olueni siihen ja törkkäsi pussinsuuhun pillin. Siinä sitten nautiskelin olueni pillillä kantaen muovipussia nyrkkiini puristettuna kuin Roope Ankka pientä rahasäkkiään. Tyhjä pullo oli kierrätystavaraa ja rahanarvoista myyjälle. Sitä en tiedä veikö poika pulloni sitten palautusjärjestelmään vai murskaamoon, mutta olin kovin hämmästynyt käytännöstä. Costa Ricassa panostetaan ympäristöasioihin. Merkittävä osa koko maan pinta-alasta on suojeltua luontoa. Tyhjiä tölkkejä tai lasiroskaa ei näkynyt kaduilla. Muoviroskaa pikkukaupunkien taajamissa löytyi sitten sitäkin enemmän.

Pakkausten ja erityisesti juomapakkausten kierrätys on maailmalla isoa toimintaa ja hyvä niin. Iso osa pulloista ja tölkeistä kierrättyy tavalla tai toisella. Hyvä esimerkki innokkaasta kierrätysmaasta on Saksa. Juomateollisuus on valtava toimiala ja panttisysteemi (Pfandsystem) toimii. Pakkausten pantit ovat korkeat, mikä kannustaa palauttamaan ja olutpulloissa käytössä yleisesti myös perinteinen tiivisteellinen patenttikorkki. Juomat ostetaan ja palautetaan mieluusti koreineen. Olut on muutenkin halpaa ja palautuneesta täydestä korista saa yli 3 euron palautuksen. Ongelmallista on, että tuontipulloja taas ei kukaan ota vastaan. Monen saksalaisen autotallissa onkin pino ulkomailta tuotuja olutkoreja pulloineen pölyttymässä. Roskaamisesta sakotetaan ankarasti ja kaatopaikkojenkin toiminta tarkoin säädeltyä.

Suomessa suurinta osaa juomapullojen kierrätyksestä hallinoi ja hoitaa Suomen palautuspakkaus Oy eli kansankielellä Palpa. Se ylläpitää järjestelmiinsä kuuluvien pakkausten talteenottoa, kierrätystä ja uusiokäyttöä. Palpan omistavat kaupan keskusliikkeet ja panimot. Toimintaa valvoo ELY-keskus. Suomessa toimii muitakin juomapakkausten palautusjärjestelmien ylläpitäjiä, mutta Palpa on näistä selvästi suurin. Vielä 90-luvulla panimon oli maksettava suuri summa päästäkseen mukaan panttipullojärjestelmään. Monelle sen aikaiselle pienelle tekijälle miljoonan markan lisäkulu oli liikaa ja teki massamyynnistä mahdotonta.

Onneksi ajat ovat muuttuneet ja pienpanimotkin päässeet mukaan panttijärjestelmään. Suomi on pantillisten juomapakkausten palautuksina per henkilö käsittääkseni maailman kärkeä ja suomalainen olutkulttuuri voi paremmin kuin koskaan.

 

Jos sinua kiinnostaa mitä tölkillesi tai pullollesi tapahtuu sen jälkeen kun olet syöttänyt sen pulloautomaattiin, katso Palpan informatiivinen video aiheesta.

Artikkeli on julkaistu Olutpostin verkossa helmikuussa 2018.


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

Mikko Hentunen
Scroll Up