Kahdeksanprosenttisten juomien kauppaantulo vastatuulessa

Hallituksen kaavailemaa kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien kauppaantuontia lupailtiin tälle keväälle. Nyt uudistus on vastatuulessa.

Syksyllä lupailtu, hallitusohjelmassa oleva kahdeksanprosenttisten alkoholijuomien kauppaantulo on luultavimmin viivästymässä. Laissa alkoholin vähittäiskauppamyynnin ylärajaa on tarkoitus nostaa nykyisestä 5,5 prosentista 8 prosenttiin.

Käymistapakeskustelu viivästyttää lakia

Jo hallitusneuvotteluissa sovittiin alkoholiprosentin nostosta sekä käymistaparajoituksesta eli siitä, että kauppaan tulevat juomat ovat käymisteitse valmistettuja eli lähinnä oluita, siidereitä, viinejä tai käymisteitse valmistettuja rtd(read to drink) -juomia, joita oli runsaasti markkinoilla ennen vuotta 2018, joilloin käymistaparajoitus edellisen kerran poistettiin laista.

Käymistaparajoitus ei kuitenkaan kelvannut EU-komissiolle, joka lähetti joulukuussa asiasta huomautuksen. Siinä kommentoitiin että Suomen esittämät perusteet nuorten, lähinnä nuorten tyttöjen terveysvaaroista eivät ole riittäviä käymistaparajaukseen. Hallituksen piti päättää laista jo joulukuussa, mutta EU-komission huomautuskirje siirsi päätöstä. Nyt lakiesitystä on viilattu yhteensopivaksi komission kanssa, tammikuussa THL:n lausuntopyynnössä mainitaan jo prossarajan korotus ilman rajoitteita ja Ylen tietojen mukaan lakiehdotusta käsitellään jo ”lähiviikkoina”.

Ylen mukaan kristillisdemokraatit ovat miettimässä kantaansa uudelleen, koska jos käymistaparajoitus poistetaan, kauppoihin tulee entistä enemmän erilaisia tislepohjaisia rtd-juomia. Sama puolue vastusti jo hallitusneuvotteiluissa alkoholiprosentin nostoa kauppamyynnissä, mutta hyväksyi sen ehdoilla, että lakiin tulee käymistaparajoitus ja että puolueen kansanedustajat saavat äänestää esitystä vastaan eduskunnassa. Nyt luultavimmin käymistaparajoituksen poistuessa, puolue miettii kantaansa uudelleen.

Käymistaparajoitus on sinänsä mielenkiintoinen yksityiskohta laissa, koska Suomessa on pitkä perinne erilaisten käymisteitse tehtyjen rtd-juomien valmistuksesta johtuen ennen vuotta 2018 laissa olleesta samasta rajoituksesta. Monet saattavat muistaa mm. Kurko- ja Otto-lonkerot sekä muut hedelmäviinipohjaiset juomat, joten suomalaisille alkoholinvalmistajille  ja maahantuojille tilanne on tuttu vanhastaan.

Alkoholin vaaroista puhuttaessa, käymistapa ei vaikuta juoman kokonaisalkoholiprosenttiin, 8-prosenttisesta rtd-tyypppisestä alkoholijuomasta humaltuu päihdekäytössä käytännössä samalla lailla, on se sitten käymisteitse tai tisleen kanssa sekoittamalla tehty. Lähinnä tässä keskustelussa onkin kyse kauppaketjujen valikoimien painottumisesta, koska maailmalla on huomattavan paljon erilaisia tislepohjaisia rtd (juomasekoitus, ”limuviina”) -juomia, jotka ovat hintapisteeltään kohtuullisia ja maultaan helppoja juoda.

Tislepohjaiset rtd-juomat, joihin myös lonkero kuuluu, ovat toki mielenkiintoinen aihe kuluttajaimun kohdalla. Panimoita luultavasti asia kiinnostaa juomaosaston kokonaisvalikoiman hallinnan kannalta – mille nimiketasolle rtd-juomat vakiintuvat verrattuna vaikka oluthyllyjen määrään.

Panimot huolissaan lakiviivästyksestä

Pienpanimoliiton tiedotteen mukaan monet pienpanimot ovat jo valmistautuneet alkoholiprosentin nostoon keväällä, koska hallituksen lisäksi myös kauppaketjut ovat viestineet valikoimien muuttumisen vahvemman prosentin mukaan 1.4. 2024. Nyt lain ollessa vastatuulessa ollaan huolissaan mitä tapahtuu jo valmistetuille oluille. Samaa huolta on myös isojen panimoiden puolella.

Oluen valmistaminen raaka-aineista tölkitykseen sekä etikettien ja pakkausten tilaaminen vie aikaa, joten monet panimot ovat joutuneet jo tekemään tarpeelliset tilaukset ja valmistuksen, että vahvat oluet olisivat valmiita kevään valikoimiin. Kauppaketjut tekevät valkoimapäätökset osaksi näytteiden perusteella kuukausia etukäteen, joten kevään valikoimiin varaudutaan jo viimeistään loppusyksystä. Luultavasti valikoimapäätökset on alustavasti tehty jo vahvempien oluiden osalta kevään valikoimista. Nyt varastossa onkin monella jo runsas määrä vahvaa olutta tai sen tekeminen pitäisi aloittaa pikaisesti.

– Raaka-aineet vahvoihin oluisiin on jo tilattu ja tuotekehitystä tehty kesästä asti. Pakkaukset suunniteltu. Kaikki nämä maksanut tuhansia euroja ja paljon työaikaa,  sanoo Janne Paavola Nokian Panimolta Pienpanimoliiton tiedotteessa. -Tölkkitilaus pitäisi jättää ensi viikolla. En nyt tiedä mitä pitäisi tehdä.

Pienpanimoliitto on toivonut, että laissa olisi päätöksen jälkeen vähintään kahden kuukauden siirtymäaika ennen kuin se tulisi voimaan. Tällaista ei ole lupailtu missään vaiheessa ja luultavasti laki astunee voimaan pikavauhtia, niin kuin kävi kun alkoholivahvuus vuonna 2018 nousi 5,5 prosenttiin.

Monissa maissa oluella ei ole prosenttirajaa kauppamyynnissä ja näin sieltä on helppo tuottaa vahvaa olutta myös Suomeen kohtuulyhyellä aikavälillä. Luultavasti kuluttajia kiinnostaa kaupassa uusista oluttyyleistä eniten vahva, noin 8-prosenttinen lager, jota on myös Alkon olutmyynnistä suurin osa. Tätä on helppo tuoda nopeasti ulkomailta, kuten myös monia muita, jo valmiina markkinoilla olevia vahvoja oluttyylejä, kuten IPAa ja vaikka erilaisia belgityylisiä vahvoja ale-oluita. Näin pienpanimot, jotka tekevät oluensa usein valikoimaanpääsyn mukaan, eikä niitä ole välttämättä varastossa valmiiksi, voivat joutua nopeasti toteutetussa lakimuutoksessa kaupan hyllyillä toissijaiseen asemaan, jos ei panimosta löydy valmiiksi jo oluita.

Lain tilanne on auki

Lakiehdotuksen suhteen tilanne on tällä hetkellä hyvin auki: kristillisdemokraatit kertovat kannastaan Ylen mukaan ensi viikolla ja hallitus ei ole vielä ilmoittanut lain käsittelypäivää. Samaan aikaan kevätvalikoimat starttaavat kaupoissa huhtikuun alussa, jolloin niiden pitäisi olla kauppojen varastoissa käytännössä jo maaliskuun puolivälissä. Tämä vaikuttaa kotimaisten panimoiden lisäksi myös maahantuojien olutvalikoimien hallintaan kuten myös kauppaketjujen omiin tuontimerkkeihin, sekä tietysti myös välillisesti Alkon tämän vuoden valikoimiin.  Kun tilanne on taloudellisesti haastava muutenkin olutmarkkinoilla, olisi tärkeää että hallitus pystyisi tiedottamaan lain todennäköisestä voimaantulosta mahdollisimman nopeasti – on se sitten huhtikuu tai ensi syksy.

Lähteet: Pienpanimoliiton tiedote, Yle, THL-lausunto 17.1.2024

Kuvat: Anikó Lehtinen

Katso myös:

Olutala kertoo: Miten 8 % kauppamyyntiraja vaikuttaisi olueen?