mainos
mainos

Kuka on kouluttanut tuopinkaatajasi? (osa 3)

Osa 3.

Miten ravintolahenkilökuntaa koulutetaan valitsemaan ne sopivat oluet myyntiin, vastaamaan entistä vaativamman asiakkaan kysymyksiin ja tarjoilemaan olut niin että se on parhaimmillaan asiakkaan edessä?

Perhossa omaa olutkoulutuskokonaisuutta vetävä Sampo Järvi on koulutustaustaltaan hyvin monipuolinen ollen itse sekä kasvatustieden
maisteri että restonomi. Järvi on työskennellyt yli kymmenen vuotta sekä olutravintoloissa että maahantuonnissa, joten hänellä on hyvä tuntuma koulutuksen nykytilaan sekä kouluttajana että koulutettavana. Järvi on toinen kahdesta suomalaisesta, joka on suorittanut kansainvälisen, sertifioidun ravintola-ammattilaisen olutkoulutuskokonaisuuden Ciceronen toisen tason.

– Olutkoulutuspuolella katson että oluen säilytys ja tarjoilu on ensiarvoisen tärkeää alan esimiehille ja tiskin takana toimijoille,
koska oluen laatu on ensiarvoisen tärkeä asia. Toinen tärkeä osuus alan koulutuksessa on perusteltu myyntipuhe, se miten
olutta tulisi myydä kuluttajalle, niin että se on tehokasta ja elämyksellistä.

Järven mielestä alan ammattilaiset tietävän yhä enemmän oluesta ja ovat myös halukkaita parantamaan osaamistaan koko
ajan, mutta työnantajan rooli on edelleen keskeinen. Ravintola-alan työnantajien tulisi ymmärtää koulutuksen olevan osa oman toiminnan
kehittämistä ja uhrata siihen myös resursseja.

– Vaikka yksittäiset työntekijät saatavat olla niin innostuneita, että opiskelevat oluttietoutta vapaa-ajallaan, kyllä työnantajan
etu on se, että koko henkilökunta tietää oluesta ja osaa myydä sitä, Järvi linjaa. Tärkeää on myös selittää, miksi henkilökunnan tulisi
tietää tuotteista. Erityyppiset oluet voivat olla hyvinkin kalliita, ja jos sitä ei myydä ja tarjoilla oikein, asiakkaalla saattaa olla hyvinkin
pettynyt olo. Oluen tulee näyttää hyvältä, niin silloin se maistuu hyvältä, sanoo Järvi. Jos teet työksesi oluen myymistä ravintolassa,
tulee siitä olla ylpeä ja myös tarjoilla olut mahdollisimman hyvin.

OLUTKOULUTUKSEN HAASTEISTA RAVINTOLA-ALALLA

Ravintola-ala on usein läpikulkuala, ja usein juuri kun henkilökunta on koulutettu, se vaihtuu taas uusiin. Kaikki kouluttajat, sekä kaupallisella että oppilaitospuolella näkevätkin tämän suurimpana haasteena.

– Ravintola-alasta tulisi tehdä houkuttelevampi vaihtoehto niin että alalle jäädään, linjaa Laurean Pro-palkittu lehtori Henry Lybäck.          – Tässä myös työnantajalla on suuri rooli, tuumaavat sekä olutkouluttaja Sampo Järvi että Diamond Beveragesin Mikko Ilves.

Vakiintunut, motivoitunut henkilökunta myy enemmän, ja pysyy alalla pidempään, joten työntekijöihin kannattaa panostaa.
Toinen haaste on oluen maine, joka on edelleen alkoholikeskeisempi kuin viini tai cocktailit, vaikkakin oluen maine on parantunut huomattavasti alalla viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Isompana ongelmana kaikki haastateltavat nimeävät myös edelleen myyntitaidon puuttumisen, Suomessa myyntityötä on pitkään pidetty tyrkyttämisenä ja tuotetietoa ei välttämättä osata hyödyntää myyntityöhän. Mikko Ilves muistuttaakin, että ravintolan täytyy tehdä selväksi, että henkilökunnan ydintekeminen onkin tuotteiden
myynti, se pitää ravintolan pyörät pyörimässä.

Asiakkaat tietävät yhä enemmän oluesta ja odottavat henkilökunnan tuntevan oluensa myös. Jukka Kahri Sinebrychoffilta sanookin, että panimot kouluttavat, koska näin voidaan auttaa ravintolan henkilökuntaa myymään paremmin.
Kaikki kouluttajat ovat yhtä mieltä siitä, että kuluttajalla on oikeus vaatia palvelua ja taitoa oluen tarjoilussa. Oluen tulee olla tuotteena laadukasta, oikein tarjoiltua ja ravintola-henkilökunnan täytyy myös osata kertoa ja suositella kuluttajalle sopiva tuote, näin taataa onnistunut ravintolakokemus, ja saadaan kuluttaja kokemaan ravintolassa ainutlaatuisia olutelämyksiä.

Kirjoittaja on kouluttanut panimoteollisuudessa alan ammattilaisia 16 vuotta ja toimii lehtorina Laurea Ammattikorkeakoulussa vastaten
juomakoulutuksesta.

MITÄ AMMATTILAISEN
TULISI TIETÄÄ OLUESTA:
Perustiedot oluesta
Ruokasuositus
Oluen tarjoilu
Oluen trendit
Oluen omavalvonta

Teksti ja kuva: Anikó Lehtinen

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/19.