Laatu, asiakkaat ja yhteistyö – latvialaisen olutkulttuurin ainesosat (osa 2)

Olutposti vieraili Riiassa maistelemassa latvialaisia oluita.

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2020.

KOKEELLISTA MUTTA ASIAKASLÄHTÖISTÄ TEKEMISTÄ
Nurme tuottaa olutta kiertolaispanimona maksimissaan 2000 litraa kuukaudessa ja siitä iso osa menee myytäväksi panimon omaan Nurme Bariin.

”Jos panimon toiminnan haluaa saada Latviassa vakaaksi, on saatava oluet kotimaan markkinoilla myyntiin isoihin kauppoihin tai baarien hanoihin, muuten täytyy ryhtyä viemään”, Nurmen Mareks pohtii. ”Mielestäni latvialainen pienpanimoala alkaa olla jo melko täynnä, joten jos joku haluaisi nyt
perustaa oman panimon, täytyisi sen selkeästi erottua omalla tyylillään.”

Entäpä mikä on Nurmen oma tyyli? ”Olemme enemmän tai vähemmän kokeellisia, en ole oikein edes pysynyt laskuissa kuinka montaa tyyliä olemme tehneet”, Mareks sanoo. ”Teimme NEIPA-tyylistä oluttakin käsittääkseni ensimmäisenä Latviassa nelisen vuotta sitten. Uskomme kuitenkin oluen
olevan niin paljon enemmän kuin vain yhtä tyyliä, joten olemme panneet myös lagereita, saisoneita, belgejä ja hapanoluita. Mielestäni mitä laajempi valikoima, sitä parempi”, pääpanija Ugis täydentää.

Jotain Nurmen panofilosofiasta kertoo se, että kun tarkoitus oli kehittää tavallinen perus-IPA, syntyikin greipinkuorella ja männynsilmuilla maustettu Pinefruit IPA.

”Se on vähän outo ja erilainen olut, mutta monet, jotka sitä kokeilivat, rakastuivat siihen”, Mareks naurahtaa. ”Männynsilmut ovat paikallisesti saatavilla oleva ainesosa ja sitä on mukava käyttää oluessa”,
Ugis selventää. ”Silmuja voi poimia vain parin viikon ajan keväällä, mutta onneksi eräs latvialainen tee-yritys hoitaa puolestamme sen osuuden! Yhteen Pinefruit IPA -erään menee kolme kiloa männynsilmuja ja kun teemme sitä 5–6 erää vuodessa, siinä olisi meillä melkoinen kerääminen”, hän naurahtaa.

ravintolmiljöö

Oma baari ja yksi iso Hollantiin myyty oluterä pelastivat Nurmen pandemiakevään. Baari mahdollisti nettikaupan perustamisen ja oluen kuljettamisen suoraan kuluttajille keväisen lakimuutoksen myötä. Tammikuussa 2019 avattua Nurme Baria lähdettiin alunperinkin suunnittelemaan eri lähtökohdista kuin esimerkiksi useita Riian vanhan kaupungin baareja.

”Meille on tärkeää, että paikalliset asiakkaat viihtyvät baarissamme. Tämän vuoden aikana olen oppinut, että asiakkaista täytyy pitää hyvää huolta, sillä silloin he tulevat takaisin kriisiajan jälkeenkin”, Mareks toteaa.

OLUTKULTTUURI RAKENNETAAN YHDESSÄ
Ārpusin koronakevään pelastus liittyi sattumalta suoraan siihen, miten tiukkaa sisäistä laadunvalvontaa panimo tekee. Uusi tölkityskone saapui panimolle viikko sen jälkeen, kun Latviassa suljettiin valtaosa horeca-alan paikoista. Siihen asti vajaa puoli vuotta toiminut panimo oli myynyt lähinnä kegejä ravintoloihin, mutta tölkityskone mahdollisti suoran kuluttajamyynnin koti- ja ulkomaille.
”Olemme ainoa latvialainen pienpanimo, jolla on niin suuren kapasiteetin laadukas tölkityslaite”, Girts kehaisee. ”Laatu on ykkösasia. Tuotteemme maksavat vähän enemmän, koska emme mieti raaka-aineiden kohdalla hintaa. Esimerkiksi hiivana käytämme tanskalaisen White Labsin kehittämää hiivaa,
joka maksaa noin viisi kertaa enemmän kuin normaali hiiva, mutta oluesta tulee myös niin paljon parempaa.”

Tulevaisuudensuunnitelmia Ārpusin tiimi ei ole tehnyt erityisen pitkälle, sillä maailmanlaajuinen tilanne saattaa vaatia nopeaakin reagointia ja strategian muutosta. Oma taproom Riiassa siintää haaveissa, mutta vielä ei ole sen aika. Omissa tiloissa on tarkoitus jatkaa tuotekehittelyä, laajentaa muun muassa hapanoluiden valikoimaa ja kehittää kaikkia tyydyttävä lager-resepti.
Ārpusin nimi on pysyvä suuntaviiva siihen, miten tiimi oluentekemiseen suhtautuu.

”Ārpusin nimi tarkoittaa ennakkoluulotonta, luovaa ajattelua. Meille se on oluen rajojen tutkimista ja niiden ylittämistä. Tehdäkseen jotain omaperäistä on mentävä ulkopuolelle (= ārpus) ja mietittävä, mitä muita vaihtoehtoja on olemassa”, Vladimir filosofoi.

Sekä Nurmen että Ārpusin edustajien mielestä tärkein avainsana oluenpanemisessa on yhteistyö. Latvialainen pienpanimokulttuuri on vielä niin nuorta, etteivät muuta panimot, edes isommat, ole ensijaisesti kilpailijoita.

”Latvialaiset rakastavat olutta, mutta arvioisin että 99 % prosenttia juo tavallista bulkkieurolageria! Meidän ja muiden käsityöläispanimoiden osuus markkinoista on vielä niin pieni, että meidän on yhdessä
näytettävä ihmisille, mitä olut voi olla”, Vladimir sanoo. Nurmen Mareks ja Ugis ovat samoilla linjoilla. ”Olen vahvasti sitä mieltä, että on pysyttävä lähellä asiakkaita, se on Nurmelle tärkeintä”, Mareks muotoilee. ”Teemme kuitenkin koko ajan yhteistyötä muidenkin kuin olutalan ihmisten kanssa.
Olemme tehneet oluen muun muassa TESA-yhtyeen kanssa ja ensi vuoden alussa tulee julki latvialainen elokuva, jonka markkinoinnissa olemme myös mukana. Haluamme tukea luovaa työtä tekeviä ihmisiä ja rohkaista heitä eteenpäin omalla tavallamme.”

Teksti: Johanna Siik

Kuvat Taito Halonen

Lue artikkelin ensimmäinen osa alta.

Laatu, asiakkaat ja yhteistyö – latvialaisen olutkulttuurin ainesosat (osa 1) – Olutposti

JUTTUA VARTEN HAASTATELTIIN NURME BREWERYN JA ĀRPUS
BREWINGIN EDUSTAJIEN LISÄKSI RIIASSA BEERFOX/CALLOUS
ALUS -KAUPPAA JA -BAARIA PITÄVÄÄ AMERIKKALAISLÄHTÖISTÄ
MICHAEL PERDUETA.

mainos