Mallaskosken panimo – kuohuvaa historiaa ja maistuvia oluita

Suomen vanhimpiin pienpanimoihin kuuluvan, seinäjokelaisen Mallaskosken panimon juuret juontavat aina kuohuvalle 1920-luvulle asti. Itse panimo on tunnettu laadukkaista, ulkoasultaan tummista, selkeänmakuisista oluistaan sekä panimomestari Jyri Ojaluoman leveästä etelä-pohjanmaan murteesta.

Mallaskosken Panimon panimomestari Jyri Ojaluoma.

Mallaskosken Panimo toimii Seinäjoella, samassa paikassa missä Johan Walleniuksen perustama vanha Mallaskosken Tehtaat -panimo toimi jo vuodesta 1921. Vaikka panimoperinne katkesi välillä, se herätettiin henkiin 1990-luvun loppupuolella ja siitä lähtien on taas olutta pantu Seinäjoella. – Panimon perustaminen lähti perinteisesti sunnuntai-aamuisesta terassipöydästä, kertoo panimomestari Jyri Ojaluoma. – Mietimme, miksi ei synnyinpaikkakunnallani Seinäjoella ole panimoa. Ja siinä keskustelun tiimelyksessä tuli sitten luvattua, että jos sellainen perustetaan, niin minä lähden sinne oluentekijäksi.

Ojaluoma asui silloin Helsingissä eikä kokemusta oluentekemisestä ollut muutamaa kotiolutkokemusta enempää. – Aika kylmiltään sitä lähti panimoa perustamaan, mutta onneksi apua ja tietoa löytyi, muistelee Ojaluoma.  – Sain oppi-isäkseni alkuperäisen panimon perustajan pojanpojan, Juhani Walleniuksen, joka on itsekin panimomestari. Walleniukselta olen saanut arvokasta tietoa oluentekemisestä ja Mallaskosken omasta talon hiivasta, joka meillä on edelleen käytössä. Onneksemme nimittäin alkuperäinen Mallaskosken Tehtaiden hiiva löytyi Helsingin Yliopiston biotekniikan laitokselta, näin meillä on luontainen jatkuma alkuperäiseen panimoon. Vaikka teemme samalla hiivalla, samalla paikalla olutta kuin Mallaskosken Tehtaat,  luonnollisesti toiminta on täysin erilaista kuin silloin.

olutlasi panimolla

Alkuperäinen Mallaskosken Tehtaat toimi vuosina 1921- 1965 Seinäjoella. Kieltolain aikana tuotannossa oli vain mietoja mallasjuomia ja virvoitusjuomia, mutta heti sen loputtua panimo tuotti myös oluita. Tehtaan nimeen, Mallaskosken Tehtaat, liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta: Nimi rekisteröitiin monikossa Mallaskosken Tehtaat, sillä tarkoituksena oli tulevaisuudessa laajentaa muuhunkin elintarviketuotantoon kuin vain oluenpanoon, kuten lasipurkissa olevien kurkkujen ja punajuurien myyntiin.  Tätä ei kuitenkaan ikinä tapahtunut, vaan panimo keskittyi oluen ja virvoitusjuomien tekoon, panimon Kuohu-oluen ollessa jopa vientituote. Mallaskosken Tehtaiden toiminta loppui monen omistajavaihdoksen jälkeen vuonna 1965 ja rakennukset jäivät tyhjilleen ja lopuksi ne purettiin kokonaan pois.

etikettejä
Tuotteita vuosien varrelta

Mallaskosken Panimo on perustettu vuonna 1997 samalla paikalle Seinäjoen viereen. Se aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin, tuottaen kahta olutta samalla Kuohu-nimellä kuin Mallaskosken Tehtaat. – Mallaskosken perusta oli silloin ja on edelleen lagereissa, mutta nykyään teemme myös laajasti erilaisia oluita, kuten hapanoluita ja tuhteja imperial stoutteja, kertoo Jyri Ojaluoma. Yksi Mallaskosken erikoisimmista oluista lieneekin Helsingin yliopiston assyrologian professori Simo Parpolan kanssa yhteistyössä henkiinherätetty, noin 2500 eKr. ajalta oleva Enkidu-sumeriolut, jonka resepti pohjaa Ninkasi-jumalalle tehtyyn hymniin. Toinen erikoisuus on Jeriko Wild Ale, jonka hiiva on kerätty lambic-tyyliin ilmasta. Ojaluoma vei oluen vierrettä ämpäreissä panimon jokirantaan ja yön yli ne keräsivät ilmasta villihiivoja, jolla olut sitten käytettiin. Tämänkin oluen nimi tulee historiasta, Mallaskosken Tehtaiden Johan Wallenius on nimittäin aloittanut oluentekemisen Seinäjoella, Jerikontiellä olleessa pesutuvassa.

Mallaskosken Panimon historiaan on mahtunut paljon erilaisia käänteitä. Alussa tehtiin vain kahta erilaista olutta, tummaa ja vaaleaa Kuohua, mutta on yrityksen tuotannossa ollut siidereitä, lonkeroa ja energiajuomiakin.  2000-luvulla panimo joutui Sosiaali- ja terveysministeriön  Tuotevalvontakeskuksen hampaisiin jakamalla lonkeronsa ohessa kondomeja, jotka viranomainen kielsi vedoten tutkimuksiin, joiden mukaan seksin tavoittelu lisää alkoholin käyttöä.

Panimon omistuspohja muuttui vuonna 2009 kun Captol Invest Oy osti Mallaskosken. Tuotteiden ulkonäköä uudistettiin ja otettiin käyttöön vanha Mallaskosken Tehtaiden logo. – Panimoala on ollut 1990-luvulta hyvin vuoristoratamaista ja meilläkin on ollut ylä- ja alamäemme, muistelee Ojaluoma. -Kun aloitettiin, käynnissä oli Suomen ensimmäinen pienpanimoaalto, joka hiljeni huomattavasti 2000-luvun alussa. Pienpanimoliitossakin oli kauan se parikymmentä panimoa, kunnes taas 2010-luvulla alkoi tapahtua. Meillä on kuitenkin pohjalaisuutta sen verran, että periksi ei ole annettu alamäkienkään kohdalla.

Myös Seinäjoki olutkaupunkina on muuttunut paljon Mallaskosken Panimon olemassaolon aikana. – Kun aloitimme, Helsinkiin olivat jo tulleet olutravintolat ja valikoimaa oli siellä paljon. Seinäjoella juotiin samaan aikaan vain lageria, sanoo Ojaluoma. – Meillä on onneksi alusta asti ollut panimon vieressä ravintola, joka on auttanut myös oluiden menekissä vaikeinakin aikoina. Nyttemmin 2010-luvulla Ojaluoman mielestä Seinäjoki on avautunut olutkaupunkina, harrastajia on paljon ja paikallinen olut kiinnostaa.

Panimomestari maistattaa pils-olutta suoraan tankista.

Mallaskosken Panimo on 2010-luvulla ollut myös ahkera panimokollaboraatioiden eli yhteistyöoluiden tekijä, ja näitä oluita on käyty tekemässä niin Coloradossa Tommyknockerin pienpanimolla, Islannissa Borg Brugghusissa kuin lahden takana Virossa Tanker– ja Põhjala -panimoilla. Kaukaisin paikka, missä Ojaluoma olutta pannut, on Panda Brew Kiinassa, mihin Mallaskosken Panimo aloitti Suomen ensimmäisenä pienpanimona oluiden viennin vuonna 2016.

Mallaskosken Panimo on vakiintunut osaksi seinäjokelaista ja suomalaista olutkultuuria ja ensi vuonna vuorossa ovatkin panimon juurien 100-vuotisjuhlat. Ojaluoma suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. – Oluemme ovat löytäneet kuluttajien luo. Meillä on teossa useita mielenkiintoisia oluita, jopa oma tynnyrikypsytysvarasto, kertoo Ojaluoma. -Pienpanimo-oluet kiinnostavat suomalaisia hyvinkin laajasti, ja olemme löytäneet oman sijamme suomalaisessa panimomaailmassa.

Panimomestari Jyri Ojaluoma kertoo panimon toiminnasta.

 

Mallaskoskella ei lasketa jokea tynnyreillä vaan niihin laitetaan olutta. Panimomestari Jyri Ojaluoma on rakentanut panimolle omin käsin tynnyreille kiikut ja vesitorniin varaston.

Historian havinaa Mallaskosken Tehtailla:

Kuvassa hevonen ja kärrit
Oluita toimitettiin kotiovelle hevoskyydillä
1950 -luvulla tehtaalle hankittiin moderni pullotuslinja 
Kuvassa vanha kuormaauto
Arvo Hyötynen ja Sauli Rantanen valmiina toimittamaan oluet perille

Teksti Aniko Lehtinen. Kuvat: Anikó Lehtinen ja Mallaskosken panimo
Videot: cyde

mainos