Miestenjuttuja: Craft Beer Helsinki 2017 – Hapanoluen pilaama show

Craft Beer Helsinki saapui taas Rautatientorille. Itse päätin käydä paikalla torstaina, ja ajattelin näin pystyväni välttämään edellisvuoden jonot. Yllätyksekseni varsin kylmä sääkään ei hidastanut innokkaiden olutharrastajien saapumista paikalle, vaan jono oli mojova. Onneksi se kulki tänä vuonna edellistä nopeammin, ja itse tapahtumasta pääsi nauttimaan n. 10 minuutin jonottamisen jälkeen.

Hapanolutta lähes joka kojulla

Fat Lizard ja Tanker Mu IsamaaViime vuodesta poiketen en ollut tehnyt mitään ennakkosuunnitelmaa juomille. Minulla on pitkään ollut mielessä yrittää tutustua hapanoluisiin, mutta muutaman yrityksen pohjalta ajatus ei ole koskaan edennyt pidemmälle, ja niinpä makunystyröitteni suhden genreen on jäänyt varsin vähäiseksi. Nopean kierroksen pohjalta kävi kuitenkin selväksi, että hapanta on lähes joka tiskissä, ja vaikka niitä en suoranaisesti nytkään aikonut testata, niin yllätyksekseni aikamoni villikorttiolut olikin happamaan taipuvia. Esimerkiksi Fat Lizardin ja Tankerin kollaboraatio-olut ”99/100 Mu Isamaa” taipui aivan liikaa happaman suuntaan, ja jätti hieman petetyn olon. Pahempiakin löytyi. Tankerin kojulla menin ottamaan Ketser-nimistä ”Flanders Red Alen” noviisina luulen saavani brittiläistyylistä punakkaa herkkua, mutta yllätyksekseni mukista hyökkäsi suuhuni vatsahappojen jämät. Tuo olut lensi vinhaan mukista pihalle, ja hermo kiristyi.

On pakko ihmetellä miten tästä pahanmakuisesta oluttyylistä on tullut niin trendikäs? Parhaimmillaan hapanoluet maistuvat hieman happamalta siideriltä ja pahimmiltaan edellämainitulta vatsahapolta. Oluiden parhaita puolia niistä ei löydä kirveelläkään. Jos pakko on, yhden saan juotua naama irvessä, mutta toisen kanssa melkein mieluummin työntäisi tikkuja kynsieni alle. Silti tämä on nyt trendikästä ja kaikki pienpanimot tyrkyttivät omaa versiotaan hapanoluesta vähintään jollakin hedelmällä tai marjalla höystettynä. Pahasti menevät hyvät marjat noissa juomissa hukkaan…

Omnipollo kiinnosti ihmisiä

Sori Brewing Lacuna DIPA

Aluksi olin varsin ihmeissäni siitä, että paikalle tulleet ihmiset jaksoivat muodostaa kymmenien metrien jonon Omnipollon tiskille, mutta lopulta tajusin että kaikki halusivat varmaan vain saada sappikiven katkun suusta pois jollakin taatusti hyvänmakuisella oluella. Itsekkin olisin mieluusti näin tehnyt, mutta tuo suomalainen perinneharrastus ”jonotus” ei ole koskaan ollut täysin minun mieleen. Onneksi muitakin oluita löytyi, ja esimerkiksi Lehen Singularity (18% Imperial Stout) toi suuhun mukavan makean rusinaisen maun. Myös Sori Brewingin Lacuna niminen DIPA (8.2%) oli positiivinen yllätys kaikessa erikoisuudessaan.

Craft Beer Helsinki-kokemuksen perusteella hapanoluet ovat entistäkin enemmän kirjattuna listalle ”oluttyyli johon en aion sen enempää sotkeutua”, ja on pakko ihmetellä tyylistä tykkäävien henkilöiden kieroutuneisuuden tasoa. Mutta makuasioista ei voi oikein kinastella. Vahvan mielipiteeni esitän silti vienon toiveen kera. Kumpa tämä trendi ei kestäisi pitkään…

— 

mainos