Miltä näytti elämä kieltolain aikaisessa Helsingissä?

1920-luvun Helsinki eli kieltolain aikaa, jolloin kaikki alkoholin yksityinen valmistus ja myynti oli kielletty.

(Advertoriaali)

Suomessa oli vuosina 1919-1932 voimassa kieltolaki, joka muutti suomalaisten kulutustottumuksia jopa pysyvästi ja kieltolain aikana myös laittomaan suuntaan. Salakuljetus, kotipoltto ja salakapakkatoiminta rehottivat ja suomalainen olutkulttuuri koki kovan kolauksen, sillä Algoth Niskan kaltaisten salakuljettajien oli kannattavampaa tuoda maahan väkevää pirtua.

Helsingin keskustan alueella kieltolakiaiheisia kierroksia vetävä Jonna Martikainen tuntee kieltolain aikaisen Helsingin salakapakat, tippakaupat ja pirtutalot. Hän esittelee kierroksillaan Rento Helsinki Toursin oppaana paitsi lokaatioita, myös kieltolain aikalaistarinoita, ihmiskohtaloita ja alkoholivetoista alakulttuuria lieveilmiöineen.

Rento Helsinki Toursin Jonna Martikainen
Rento Helsinki Walking Toursin Jonna Martikainen

Millaisessa tilanteessa kieltolaki säädettiin ja kenen toimesta?

”Suomen eduskunta äänesti kieltolaista jo vuonna 1907, maamme ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Voimassa oli yleinen äänioikeus, joten naisetkin pääsivät äänestämään sekä tulemaan valituiksi eduskuntaan. Vaaleissa valittiinkin eduskuntaan 19 naiskansanedustajaa, joista jokainen äänesti kieltolain puolesta. Voidaan siis todeta, että Suomessa etenkin naiset olivat kieltolain kannattajia. Laki ei kuitenkaan edennyt Pietariin asti vahvistettavaksi ennen kuin kymmenen vuotta myöhemmin, toukokuussa 1917 Venäjän väliaikaisen hallituksen Aleksandr Kerenski vahvisti kieltolain. Laki tuli voimaan kaksi vuotta myöhemmin, Suomen jo itsenäistyttyä. Naisten lisäksi toinen äärimmäisen äänekäs ryhmä kieltolain kannattajia olivat raittiusseurat. Ensimmäiset raittiusliikkeet on Suomessa perustettu jo 1800-luvun puolivälissä, mutta jäsenmäärä huippunsa ne saavuttivat 1900-luvun alussa. Raittiusyhdistykset olivat innokkaimpia kieltolain puolestapuhujia, ja heidän tavoitteenaan oli Suomen raitistaminen ja alkoholin kitkeminen maastamme. Sinällään oli varsin absurdia että juuri Suomessa kieltolakia ajettiin niin kovasti takaa, olimmehan numeroiden valossa ennen kieltolain voimaan tuloa 1900-luvun alussa Euroopan kuivin maa (puhdasta alkoholia käytettiin alle 2l/vuosi/henkilö vrt nykyisin 10l). Kieltolain voimaan tulo sai kuitenkin täysin päinvastaisen vaikutuksen, kansan juomistavat muuttuivat ja alkoholin kulutus lisääntyi huimasti”, kertoo Martikainen.

Mistä idea kieltolakikierroksiin?

”Ensimmäinen idea kieltolakikävelyille on tullut jo useampi vuosi takaperin, kollegani Mikael Penttilän toimesta. Muutamia kävelyitä pidettiinkin vuosien 2018-2019 aikana, kunnes ne siirtyivät tauolle muiden töiden sekä tietty myöhemmin pandemian takia. Nyt kesällä 2021 olen omasta toimestani ottanut Kieltolakikävelyn uudestaan ohjelmistoon omassa yrityksessäni, sillä mielestäni kyseessä on erittäin mielenkiintoinen palanen Helsingin sekä Suomen historiaa. On äärimmäisen mielenkiintoista pohtia kieltolain aikaa näin sata vuotta sen jälkeen, ja reflektoida miten tämä kuuluisa ajanjakso vaikuttaa meidän alkoholikulttuuriimme vielä tänäkin päivänä.”

Mikä oli oluen rooli kieltolain aikana?

”Kieltolain astuttua voimaan trafiikki Suomenlahden yli kasvoi silmänräpäyksessä. Virosta tuotiin pirtua ja spriitä, yleisesti erittäin vahvoja alkoholijuomia. Olutta ei ole juurikaan Suomeen kieltolain aikaan salakuljetettu, sillä on ollut kannattavampaa tuoda vahvempia juomia. Suomessahan tosin panimoteollisuus on joutunut säännöstelyiden alaiseksi jo ennen kieltolain voimaantuloa. Vuonna 1916 tuli voimaan laki, jossa alkoholia verotettiin sen vahvuuden eikä raaka-aineen mukaan. Tämä aiheutti sen, että vahvan oluen (yli 2 %) valmistus oli maassamme kuihtunut jo ennen kieltolakia. Ne vähät panimot joita Suomessa toimi 1919 kieltolain astuttua voimaan,  suurin osa ajautui konkurssiin, ja osa jatkoi mietojen oluiden valmistusta. Vuosien 1919-1932 aikana Suomesta siis olutta sai, mutta se oli vahvuudeltaan enintään 2 %. Sen aikaiset oluen panijat yrittivät tosin jatkuvasti esitelmöidä oluen alkoholirajan korottamisesta. Argumentteina käytettiin mm. alkoholipitoisuuden vaikutuksesta mallasjuoman laatuun sekä säilytykseen. Alkoholirajan nostoa  2,8 tilavuusprosenttiin esitettiinkin eduskunnalle 1920-luvun puolivälissä, mutta esitys hylättiin.”

pirtua salakuljetetaan
Takavarikoituja viinakanistereita lastataan Helsinkiin kuljetusta varten 1920-luvulla.

Videolla Jonna kertoo enemmän tuosta ajasta ja tietenkin Olutpostilaisia kiinnostavasta oluen roolista ennen, aikana ja jälkeen kieltolain.

Kieltolaki on tärkeä osa Suomen historiaa, vaikka sen vaikutuksista ei aina pidettykään. Kieltolaki aiheutti ilmiöineen poliisille suuren resurssipulan sen yrittäessä turhan suitsia laitonta toimintaa. Laki kumottiin yleisen ja poliittisen mielipiteen muuttumisen seurauksena 5. huhtikuuta 1932, jolloin alkoholin myynnin otti Suomessa monopolina haltuun Oy Alkoholiliike Ab, joka kantaa nykyään nimeä Alko.

Kieltolakikierrokset:

18.6. klo 17

19.6 klo 11

3.7 klo 11

8.7 klo 17

10.7 klo 11

17.7 klo 11

23.7 klo 17

Elokuun kierrosten ajat ilmoitetaan myöhemmin Rento Helsinki-sivustolla.

Lähde: Rento Helsinki, Helsingin kaupunki

Kuvat: Antti Karkkolainen, A. Rönnberg / Helsingin kaupunginmuseo

Video: Harri Soinila ja Antti Karkkolainen, arkistomateriaali: Archive.org


Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.