Olutkellari: Benediktiner Hell

Pitkästä aikaa olisi käsittelyssä Gamisch-Partenkirchenin naapurissa asustavien, Ettalin luostarin benediktiiniläismunkkien valvovan silmän alla valmistettua saksalaisolutta. Kuten teräväsanainen blogikollegani Arde jo totesikin, on kyseessä tarkemmin ottaen Bitburger-konglomeraatin feikkiluostaribrändiin kuuluva tuote, ei suinkaan aito luostarin maallisempiin antimiin lukeutuva nautintoaine.

Sama tarinahan oli aikaisemmin blogissa käsitellyn BenediktinerWeissbierin kohdalla. Tokihan munkitkin olutta valmistavat, mutta tuotanto keskittyy lähinnä lähialueiden janon sammuttamiseen. Luostarilla on ollut jo vuosia yhteistyökuvia Frankfurtin pohjoispuolella toimivan Licher Privatbrauerein kanssa, joka valmistaa luostaribrändin oluita munkkien hyväksynnän ja reseptiikan mukaan hengenmiesten valvonnan alla. Licherhan on osa viiden panimon muodostamaa Bitburger Braugruppea, satojen miljoonien litrojen vuosituotannolla pyörivää yritystä, joten volyymi riittää hyvin vientimarkkinoidenkin palvelemiseen. Ei täysin autenttinen luostariolut siis, mutta hyvää saksalaista lagertekemistä siitä huolimatta.

Hellesiä valmistetaan myös Ettalissa, mutta tuotteet on luonnollisesti erotettu Licherin tekeleistä omiksi, luostarin leimaa vahvemmin kantaviksi oluiksi. Ettalin Helles on myös aavistuksen ”väkevämpää”, alkoholipoliittisesti jo ”vahvan” oluen lukemia lähentelevää 5,2-prosentin vahvuudellaan.

Vaalea, oljenkeltainen olut ensiluokkaisen kauniilla, kestävällä ja tasaisella vaahtopäällä koristeltuna. Yksinkertainen on kaunista. Tuoksu on hieno. Vaaleaa, hivenen lämmitettyä paahtoleipäisyyttä, viljavaa tunnelmaa ja ruohoisen yrttistä humalointia. Puhdas, melkonrunsas, selkeälinjainen.

Maku on taattua saksalaislaatua. Runsas, vaalea maltaisuus on hivenen makeaa, viljavaa ja osin leipäistä. Yrttinen humalointi on paikoin ruohoista, lopussa sitrusvivahteistakin, muttei ylettömän purevaa. Aika tasapainoinen ja lempeälinjainen, kaunis lagerolut.

Tuomio: Perusvarma, hivenen makean maltainen lager.—