Olutkellari: Olutblogisessiot vol. 2 – Yhteenveto


Session aiheena oli olut ja jalkap… penkkiurheilu.
On tullut aika vetää vetämäni olutblogisessio yhteen nippuun. Aiheenahan oli laveasti jakautuva ”olut ja penkkiurheilu”, joka itselleni kääntyy lähes automaattisesti muotoon ”olut ja jalkapallo”. Ajatus tuntui teeman ponnahtaessa mieleeni todella hyvältä ja sellaiselta, mistä olisi todella helppo keksiä jutun juurta. Aihetta enemmän pyöritellessäni huomasin, ettei juttu ihan piis of keikki olisikaan. Aihepiirin moninaiset mahdollisuudet sekä pääkopan yllättävänkin ristiriitaiset mielipiteet löivät kapuloita hajanaisten ajatusten rattaisiin.
Koska kotimaiset pienpanimot ja paikallinen jalkapallo ovat lähellä sydäntäni, päätin tutustua hieman seurojen ja pienpanimoiden yhteistyöhön eli joukkue- ja sidosryhmäoluisiin. Ideoita oli muitakin, mutta tämä vaikutti hyvältä. Pallon perässä näkyvät muutkin blogistit liikkuneen:
Arde on sessioiden myötä puhjennut kukkaan ja maailmaa nähneeltä miekkoselta onkin mukava lukea hieman pidempiä, henkilökohtaisempia ja syvällisiäkin tekstejä. Ei liene yllätys, että jutussa liikutaan fudiskenttien äärellä, mutta epäselväksi jäi, mitä seuraa mies junnuvuosinaan edusti?
Helppoa juotavaa otti myös pallon haltuun ja tarinoi rakkaudestaan Liverpooliin. Jutun kepeä, rento ote on jotain sellaista, mitä itsekin olin alkuun ajatellut ennen kuin homma piti tehdä vaikeamman kautta. Pakko tosin myöntää, että toivoin salaisesti jatkoa hienolle Jukolan Viesti –tarinalle.
Tuopillinen, tuo blogisessioinnin kantaisä ja runomitan hallitsija seikkaili myös poolin tuntumassa eli kookkaammilla snookerviheriöillä. Etenkin tuo huomio lajin TV-soveltuvuudesta oli hieno nosto ja huomio, jota ei ole koskaan tullut edes ajateltua. Muutama muukin laji tulee mieleen, kun tarkemmin ajattelee.
Ölmönger, blogiskenen lontoontaitaja otti tälle pikamatkalle hienoisen varaslähdön, mutta tuomaristo katsoi suopeasti hyvät perustelut (halusi olla eka ja oli muutakin tekemistä noin maanantaina) antaneen kollegan toimintaa. Ruutuun lävähti laaja tietopaketti lentopalloseura VaLePan toiminnasta.

Olutkoira oli totuttuun tapaan historian jäljillä ja kieltämättä tuo Englannin suht brutaalikin urheiluhistoria ja siihen jotenkin automaattisesti liitetty olutyhteys ansaitsivat päästä tarkempaan tarkasteluun. Mukavaa, että se kävi näin blogisessioiden muodossa.

Tuopin Ääressä -blogisti laittoi itsensä tosissaan likoon ja meni katsomaan jäämiekk… lätkää. Kouvolaan. Voitte kukin itse lukea, millaiseen jamaan kokemus miehemme laittoi. Pikaisia toipumisia Artolle…

Parasta paikanpäällä, mutta muualla maistuvampaa, koska laki.
Päivän viisaus löytyi Arden tekstin viimeisestä lauseesta. Itsellekin yleensä se peli on illan kohokohta ja uuden, ennen maistamattoman herkun korkkaaminen verottaa väkisinkin huomiota kuningaslajin seuraamiselta. Tutunkin arvojuoman kanssa homma on vähän niin ja näin, sillä yleensä uusintamaistoon päässyt olut on koettu toisinnon arvoiseksi, eikä TV-vastaanottimen varastama mielenkiinto mahdollista riittävää huomiointia lasissa majailevalle oluelle. Tunnustan toki, että mieluummin minä lasini kuitenkin läpi ottelun kypsyvällä, vahvamman pään juomalla täytän kuin salkusta ladattavalla lagerilla. Kuten sanottua, ristiriitainen aihe, joka vaatinee syvempää itsensä tarkastelua. Sillä aikaa käytän Arden mainiota lausahdusta:

Jalkapallo ja olut sopivat siis hyvin yhteen, mutta ei täysin yhtäaikaisesti, jommankumman pitää olla aina fokuksessa.