Olutkellari: Poimintoja Olutsataman listoilta

On taas aika Olutsataman, man!

Olutsatama starttaa Jyväskylän oluttapahtumien kesäkauden tulevana viikonloppuna ja viime vuonna onnistuneen debyyttinsä tehnyttäspektaakkelia on hiottu talven aikana entistä ehommaksi. Tarjolla on noin 160 erilaista olutta ja siideriä pariltakymmeneltä alan pientoimijalta. Mukaan on saatu kotimaisten pienpanimoiden ja siiderin valmistajien lisäksi Viron kärkipanimoihin lukeutuva TANKER. Monipuolisia palvelu- ja viihdykekokonaisuuksia tarjoavan oluttapahtuman antiin kuuluu myös etukäteen koostettu tuotelistaus, joka löytyy kätevästi netistä:

Olutsataman olutlista

Listaan on koottu kutakuinkin täydellinen kattaus tarjolla olevista tuotteista ja mukaan on mahdutettu myös maininnat luomu- ja gluteeniton -merkinnällä varustetuista tuotteista. Pieniä muutoksia voi aina tulla ja hanaan saattaa iskeytyä jotain yllättävääkin, mutta eiköhän annetulla informaatiolla jo aika hyvin askelmerkkejä pääse suunnittelemaan.
Itse en paikalle tällä kertaa ennätä, mutta juomalistoja on silti tullut selailtua mielenkiinnolla läpi. Koostin siinä sivussa jonkinlaisen yhteenvedon oluista, joiden perässä itse lähtisin aluetta kiertämään. Valitsin kultakin panimolta yhden, joka ainakin pitäisi lasissaan käyttää, mutta koska diktaattorimaisen yksiselitteinen koonti osoittautui liian hankalaksi, mahtuu pohdintoihin muutama lisäpelimerkkikin. Fat Lizard joutui by the way vetäytymään sataman huvituksista viimehetkillä, mikä on tietty sääli. Cool Head paikkaa menetyksen läsnäolollaan.

— Fiskarsin Panimo, Fiskari: Öö de Kolome

Johan tuo nimi on jo itsessään maistosuositukseen oikeuttava. Fiskarsin Panimon, HIISIn ja Mathildedalin Kyläpanimon aikaansaannos on todellinen harvinaisuus, jonka saatavuus on käytännössä olematon. Tämän vaapukanlehtisaisonin ohella myös kevyt Katkera Nunnakiinnostelisi ja kokemuksesta voin suositella toimivaa Juhla Pilsiä.

Tornion Panimo, Tornio: Czech Style Pilsner

Vaikka vanhalla reseptillä valmistettu Original 1964 Lagerkin historia-arvonsa vuoksi kiinnostaisi, täytyy kelkka kallistaa rapeampaan suuntaan. Pilsiä oli tarjolla viime vuonnakin (silloin tosin Tsekeissä tehtynä) ja nyt kelpaisikin maistaa, veteleekö Tornion oma tuotos vertoja vuoden takaiselle elämykselle. Arctic Lagerin kauppaversiokin on muutes hyvä, joten ravintolapainos olisi myös kokeilemisen arvoinen.

Ruosniemen Panimo, Pori: Baltic Porter

Porilaisten tiskillä olisi tarjolla useampikin aiemmin kokematon olut, mutta hyviä Baltic Portereita ei liikaa vastaan ole viime aikoina tullut. Maistamatta on tämäkin, joten kiinnostaa siinäkin mielessä. Ja nimenomaan ”naturellina”. Olishan siellä se tynnyröity Barley Winekin näköjään myös…

Vakka-Suomen Panimo, Uusikaupunki: Saazer Pils

Pils täälläkin ja voisi hyvin olla myös Luomu Pils. VASPin tarjonta on pääosin tuttua ja rivistä löytyy useampikin pitkäaikainen luottotuote. Yhden nimeäminen on mahdotonta, mutta Saazer Pils oli kevään pienpanimokattauksen sameinta parhaimmistoa, joten se nyt ainakin lasiin. Toisena sitten WehnäBock, Savu, Savukataja tai satokauden NokkosPils.

Rocking Bear Brewers, Pori: Sandö Saison

Panimo, jonka nimestä meinaan aina unohtaa G:n. Saisonia täältä. Olutta ei kelpuutettu Alkoon koska etiketissä on ruori ja tuo päätös luotsaa osaltaan kapinallista valintaani. Saison on myös yksi osuvimmista kesäoluttyyleistä. Varavaihtoehtona sitten hauskasti nimetty Drink This You F***** Hipster Sour Ale. *tun hipsterit…

Panimo Hiisi, Jyväskylä: Peri

Ja taas pils. Mutta moderni ja perin mielenkiintoinen sellainen. Maistelin keväällä HIISIn Mosaic Pilsin koeversiota, joka kolahti kerrasta. En tiedä onko se juuri tämä, mutta tuskin tässä metsään mennään. Olut kuuluu myös Alkon kesäolutvalikoimaan, joten jos festaritärpin haluaa (ja tottakai haluaa) niin Howlin Wolfin, eikun HIISIn tiskillä I Asked For Barley Wine, She Brought Me Gasolinevoisi olla aika jämäkkä veto.

Donut Island: I Hop It’s Not a Problem

HIISIn tiskiltä löytyy tietty Donut Islandinkin rinkeleitä, mutta käytän nyt tilaisuuden hyväksi ja listaan sieltäkin yhden tärpin ihmeteltäväksi. Oksasen Mikaa voi pitää kotimaisen olutskenen Tohtori Sykerönä ja munkkitsaarilta voikin odottaa oikeastaan ihan mitä vain. Näpäkästi nimetty IPA on kuitenkin ”vain” rennosti kuivahumaloitu makupommi, joka kiteytyy tekijän luonnehdintaan:—  Equinox, Simcoe ja Mosaic torpedo-kuivahumaloitu IPA.
Höllennä tahti, ota Jahti.

Iso-Kallan Panimo, Kuopio: Jahti

Jahti on mukavan maltainen peijjaisolut, joka käy yhteen viilenevän kesäillan kanssa. Maltillinen, rukiilla ja jenkkihumalilla ryyditetty punertavan rauhallinen olut on hyvä valinta. Skottisempi Bellywasher on ollut yksi kevään suosikeista ja Pimeyden Morsiamen kahviaromit viettelevät vaativammankin kahvihipsterin. Ei ole tarjous-Saludoa tässä keitossa, se on varma.

TANKER, Vaida (EST): Hallucination

Varsin rehdisti humaloitu (lue: täyteen tykitetty) India Pale Lager on valintojen humaloidumpaa tarjontaa ja hyvä tilaisuus pohdiskella, kuinka lager voi maistua ihan IPAlle.—  Parit souritkin näkyy tarjolla olevan ja trendikästä menoa kaikin puolin muutoinkin.

Maku Brewing, Tuusula: IPA

No koska Makun IPA on pirun hyvä IPA. Vakio-ostos tölkissä eikä laatu heilahtele lainkaan. Varma valinta. Piste. Mikä ihmeen Viiniolut? No jos mä sitä sit kans…

Mustan Virran Panimo, Savonlinna: St. Olaf Pale Ale

Savonlinnalaisten kohuolut, joka sai lopullisen nimensä Olvin sekoitettua Olavin omiin tuotoksiinsa. Nimen takia siis. Saimaan äärellä ei kuitenkaan vaivuttu synkkyyteen vaan puskettiin uudella oluennimellä eteenpäin. Ja ronskisti puskettiinkin, sillä Olavinlinnan keskiaikaista tematiikaa henkiin herättelevän panimon toiminta ja levikki laajeni vast’ikään reippaasti. Nimikkeitä on vähän, mutta hyvä ja kesään istuva APA toimii aina.

Cool Head Brew, Tuusula: Blueberry Pie Gose

Suomen tiheimmän panimokeskittymän nuorempi polvi, Cool Head Brew on lähtenyt mukaan happamien makujen metsästykseen ja näistä onkin hyvä aloittaa panimon tuotteisiin tutustuminen. Ja jos oikein hellettä pukkaa, kannattaa hyödyntää panimon jäähilekone eli slushata olut todelliseksi helteentaittajaksi. Pakko toki myöntää, että ykkösvalintani olisi ollut rukiinen Copacabana IPA, joka on etenkin tässä alkukesästä löytynyt useamman kerran omastakin lasista. Tuota ei kuitenkaan matkassa nähtävästi ole, joten aloitetaan happamalla ja siirrytään sen myötä jykevämpään, turkulaisen Orava Brewingin kanssa tehtyyn Orwelian Nightmare IS:sään.

Heili hurmasi satamakansan vuosi sitten…

Panimo Honkavuori, Joensuu: Heili Vehnäolut

Viime vuonna tästä oluesta kohistiin satamassa aika kovasti eikä syyttä. Pirullisen hyvä hefe, jota ei kannata tälläkään kertaa ohittaa. Paahteinen kotiseutuporter Taiga ja panijoiden statusbock Double Dockiinnostavat myös.

Mallaskuun Panimo, Lapua: Top Hat Ale

English Pale Alet ja Bitterit ovat APA-huumassa aika harvassa, mutta hyvin tehty britti sopii hyvin tasapainottamaan tilannetta. Peltopyyn olisin oikeastaan halunnut saalistaa, mikäli sitä olisi hanassa mukana ollut. Mallaskuun Amber Ale on muuten miellyttävä lajissaan ja Black IPA lienee yksi panimon pidetyimmistä tuotteista.

Sonnisaari, Oulu: Humalaja

Ookko nä jo kuullu? Ai et. No sitä suuremmalla syyllä. Talven kenties puhutuin ja vatvotuin olut olisi nyt täällä. Tuoreena. Kauniissa kesäillassa. Huippuluokan IPA, jossa yhdistyvät vahvaa nousua tekevä Vermont/New England IPA ja oululaisen rapea näkemys katkerohumaloinnista. Kuula Lagerilla sitten jatkot ennen kolmatta, joka voisi olla mikä vaan…

Beer Hunters, Pori: Mufloni HopfenWeizen

Hankala, mutta lopulta niin helppo valinta. Porin vanhimman pienpanimon tarjonta vakuuttaa aina, mutta kuivahumaloitu vehnänen on paitsi laadukas, myös tyylinä aika harvinainen vastaantulija. Mufloni Pilsner on muuten Suomen Paras Olut vuosimallia 2016, eikä Barley Winen aiemmat vuosikerrat ole kertaakaan kylmiksi jättäneet.

Radbrew, Kaarina: Ivy Mike

Pitkä lista post apocalyptisiä humalapommeja sun muita herkkuja. Ivy Mike on ollut etenkin hanasta varma osuma, joten se nyt ainakin. Rapean Double IPAn äärellä ehtiikin sitten miettimään seuraavaa siirtoa…

Takatalo & Tompuri, Virolahti: Kaski Kylmäsavulager

Vaalea kylmäsavuolut? Ja on vieläpä erinomainen sellainen. Maatilapanimo tuottaa itse käyttämänsä mm. Kauraportterin kauran ja Kylmäsavulagerin maltaat on savustettu oman metsän leppää ja katajaa käyttäen. Ruislager voisi olla sopiva jatkotoimenpide…

Linden Brewery, Rauma: Pi.La Farmhouse Ale

Raumalainen valkkari eli Amarillolla ja Sorachi Acella humaloitu Saison. Omaan suuhun erittäinkin hyvin toimiva kokonaisuus, joka kannattaa testata. Myös tekijän jälkikasvun käsialaa olevan Oppijan reseptiikka kiehtoo. Vahvahko belgiale on maustettu katajanmarjalla ja greipillä, eikä siihen ole käytetty grammaakaan humalaa. Se kuuluisa uhkaava mahdollisuus, vai miten se nyt menikään.

Maistila, Oulu: Portieeri

Portieeri on jäänyt mieleen erittäin toimivana portterina ja siksipä sitä kelpaa suositella. Panimolla on muutoinkin hyvä ote tekemisiin ja vähän harmittaakin, että kosketukset oululaisten tuotteisiin on jäänyt lähinnä parin festarikokemuksen varaan. Muina suosituksina Kaira, Moood ja kehuttu Musta Jaska iltamyssyksi sitten.

Hämeen Hitainkin on ehtinyt siideriloungeen uuden erän voimin.
Siideriloungesta kannattaa käydä maistelemassa useampaakin tuotosta. Aitoja siidereitä on ollut ja on edelleen aika hankala saada, joten ei kannata heittää tilaisuutta harakoille. Paksuniemen siiderit ovat kahmineet palkintoja Briteissäkin, Kuura tekee kovaa nousua piensiiderimöiden kartalle ja Panimoinen & Lemmes -duon maut olen omakohtaisestikin todennut toimiviksi. Ilmainen vinkki siidereistä innostuneille kesälomien suunnittelijoille: useampikin kotimainen viinitila valmistaa myös siidereitä.
Siinä Olutkellaristin vaatimaton näkemys tulevan tapahtuman tarjonnasta. Jokaiselta tiskiltä löytyy hyviä vaihtoehtoja ja paikoin valinnan vaikeus voi olla kovinkin suuri. Hyvä siitä tulee. Naputtelin satamalaisille muuten rennohkon maisteluoppaan, joka löytyy ainakin Facebookin puolelta:

Olutsataman maisteluopas

aikakausilehti