Olutta olutta: Clapton Craft ja Camden’s Daughter, Lontoo, 30.3.

Aamun lupaavan kirkas ilma muuttui ennen puoltapäivää sateiseksi. Lounas Camdenin Kerb-katuruokatorilla, josta tarkoitus oli Kentish Towniin pullokauppakeikalle. Sade söi innostuksen ja hankalasti Northern-metro ei kulje koko pääsiäisenä, joten bussihommiksi meni.

Lyhyt mutta hidas pätkä bussilla Kentish Townin aseman vieressä olevaan Clapton Craft -pullokauppaan. Pääasiassa brittioluita, matkailijalle mukavasti paljolti tölkeissä. Kuutisen Cloudwateria, pari Verdantia, muutama Northern Monkia, ja tietysti Lontoon panimoita. Ostin muutamat tölkit kotiinviemisiksi ja jatkoin matkaa.

Tarkoitus oli käväistä Camden Town Breweryn paikassa, mutta avaamisaika oli vasta yhdeltä ja kelin vuoksi ei huvittanut odotella. Saman panimon baari Camden’s Daughter Kentish Townin pääkadulla sai kelvata. Vain omia oluita kahdeksassa hanassa. Panimo keskittyy täysin lagereihin, mikä on ihan mukavan erilaista täällä craftikuvioissa. Varsinaista craftiahan tämä ei kyllä enää ole aikoihin ollut, AB Inbev osti tämän jo jokunen vuosi sitten.

Suodattamaton Hells meinasi aluksi tultua massatuotetun metalliselta lagerilta, mutta pahimpien höyryjen hälvettyä alta paljastui kivasti puraiseva, mallaspohjaltaan hieman makea helles tyyppiesimerkkejä äkäisemmällä loppupurennalla. Aivan kelpoa tavaraa.

Modernimpana tyylinä halusin Imperial Hellsin eli IHL:n, mutta sitä ei hanasta löytynyt. No, tölkki oli erikoisesti muutenkin kustannustehokkaampi, —£2.50. Hanassa puolikkaat kutakuinkin —£2-2.50. Oluena IHL täysin kirkasta ja aromikasta, makeaa ruohoa ja hedelmää. Sama makeus mikä Hellsissä on rungossa taustalla, katkeruus on tässä yllättävän kevyttä.