Olutta olutta: Craft Pride ja Banger’s, Austin, 5.5.

Heti Rainey-kadulle kävellessä huomaa mikä on homman nimi, suuria tyttö- ja poikaporukoita vaeltaa samaan suuntaan pienissä nousuissa. Perjantain alkuillassa porukka vielä katoaa suurille pihoille, mutta voin veikata että parin tunnin päästä meininki on jo hektinen. Baarikatuna Rainey Street on luultavasti kyllä jo hulluimmat päivänsä nähnyt, nyt viereen rakennetaan kahta kerrostaloa parin ihan uuden vastaavan viereen. Tämän alueen päivät taitavat olla luetut.

Kadun puolivälissä, viimeisessä vanhoista omakotitaloista ennen uusia kerrostaloja on Craft Pride. Punainen talo verrattain pienellä terassilla. Kymmenillä, liki sadalla vain teksasilaisille panimoille pyhitetyillä hanoilla valikoimaa on. Tummempia oluita on tähän aikaan vuodesta vain kaksi, mutta vaaleita on pitkä lista.

Maistelulautasen saa itse kasata haluamastaan määrästä 5oz annoksia, muuten kokoja löytyy epäortodoksiset 10oz ja 20oz. Muutama valmis teemalautanenkin on. Otin Lone Pintin Yellow Rosen, Oasiksen Slow Riden ja Technicolor Motorhomen ja (512):n Pecan Porterin.

Suvereeni ykkönen näistä on Yellow Rose, eritin raikasta, hedelmäistä ipaa kevyellä katkerolla. Todellista kesäjuomaa. Oasiksen Slow Ride karamellisempi mutta hyvin juotava tapaus, Pecan Porter todella pähkinäinen ja kumquat-hedelmällä maustettu Technicolor vain kummallinen, kuten hedelmäkin.

Sitten kadunpätkää pari taloa ylöspäin Banger’siin. Valtavan suuri pitkien pöytien täyttämä piha. Takaosassa koirien ulkoilutusaitaus ja toisella sivustalla täällä suosittu pussinheittelypihapeli, mikä lieneekään.

106 olutta hanassa, joten listan tutkimisessa menee hetki. Päädyn ei-teksasilaiseen, illinoisilaiseen minulle tuntemattoman DESTIHL-panimon Imperial Rediin. Tyyli on kumman kiehtova, vaikka useammin pettymys kuin huippu. Sellainen tyyli kuitenkin, jonka vain amerikkalaiset tuntuvat osaavan, muualla punaisuuden mennessä aivan kauheaksi metallisuudeksi. Tässä maltaat ovat hyvin pehmeitä ja tuntuvasta humaloinnista huolimatta koko paketti on juotava. Alkoholisuus kontrollissa ja kivasti kevyttä luumuisuutta.

Kuvissa vain pieni setti oluista, pelkästään kausilistat, 106 oluessa riittäisi ihmeteltävää. Ainakin puolikkaita tarjolla oluista, sen pienempiä en nyt kysellyt kun valinnanpaljous sokaisi. Otin Destihlin lisäksi vain puolikkaan äsken hyväksi todettua Yellow Rosea, erinomaisen juotava olut.

Ruoat, Bangersit, ovat makkaroita tarjoiltuna sämpylässä, tuttavallisemmkn hodareita siis. Monenlaisia vaihtoehtoja näissäkin, otin dogini jänis-sienimakkaralla. Aivan erinomaista, hyvin kevyesti riistaista mutta todella mehukasta lihaa. Sämpylä on kyllä turhan iso, mieluummin ottaisin vaikka pari makkaraa sellaisenaan. Tarjoilijoilla poikkeuksellisesti virka-asuna aavistuksen saksalaishenkinen liivipaitakombo, ja jotain viivoja vedeltiin liidulla showhenkisesti pöytään, kai saksavaikutteita haettu. Turhaa kikkailua minusta näin puolivillaisesti tehtynä, tämä toimisi ihan yhtä hyvin rehellisesti amerikkalaisena hodaripaikkana. Kantri raikaa ja hiekka pöllyää, aivan Austinin keskustan tuntumassa.