Oluttapahtumat ja niiden merkitys panimoille, maahantuojille ja koko olutkulttuurille?

0

Oluttapahtumat tulevat taas tänäkin vuonna. Lakeuden Panimojuhlat, Craft Beer Winter Wonderland, Helsinki Beer Festival, Ant Fest… Monenlaista tapahtumaa monenlaisissa kokoluokissa.

Kesällä olutkansa vaahtoaa juomiensa parissa mm. kuudella paikkakunnalla pidettävässä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa, Sour Spring Breakissä Helsingissä, Beer Camp Finlandissa Mathildedalin kylämiljöössä, Jyväskylän Olutsatamassa, Craft Beer Helsingissä, Sahdinvalmistuksen SM:ssa Hartolassa, Kymijoki Beer Festivalilla Kouvolassa, Kuusamon olutfestareilla sekä Iisalmen Olusilla. Lähes kotimaisena ainakin yleisörakenteensa puolelta voi pitää myös Tallinna Craft Beer Weekendiä, sillä järjestäjän mukaan noin 2/3 tapahtuman vieraista tulee Suomesta.

Samaan aikaan varsinkin suurimmilla paikkakunnilla on menossa ympärivuotiset olutfestarit. Niitä pidetään lukuisissa ravintoloissa eri tuotelanseerauksin ja teemailloin. Samalla ravintoloiden tuotevalikoimat ovat kasvaneet todella kattaviksi. Kuvioihin on siis astunut mukaan kilpailua, joka tulee olemaan arkipäivää niin tapahtumille kuin tätä kautta myös panimoille ja tuotemerkeille.

Oluttapahtumien merkitys panimoille, maahantuojille ja tuotteille

Kaikilla tapahtumilla on kaksi pääasiakasta, joiden palveleminen on yhtä tärkeää. Asettautukaamme siis hetkeksi panimoiden ja maahantuojien asemaan. Heille festareilla myynti paikan päällä on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on tuotteiden ja brändin kattava näkyvyys mahdollisimman useilla kanavilla ja foorumeilla. Maailma on täynnä tietoa mutta sen erotettavuudesta käydään jatkuvaa kamppailua.

Puhutaanpa hieman digitaalisesta tapahtumateollisuudesta ja -markkinoinnista. Se on arkipäivää varsinkin musiikkifestivaalien puolella, mutta ei ole vielä saavuttanut asemaansa oluttapahtumien kohdalla. Digitaalinen tapahtumamarkkinointi mahdollistaa oluttapahtumankin laajemman kohdattavuuden ja tunnettuvuuden, unohtamatta tietystikään kävijämäärien nousua ja sitä kautta kannattavuuden ja brändiarvon nousua.

Mitä digitaalinen tapahtumateollisuus käytännössä on?

Yksinkertaisuudessaan ja todella lyhyesti esitettynä kyseessä tapahtuma-alan peruskolmio eli; Odota-Koe-Muistele -teema.

  1. Odota = Ennakkomarkkinointi. Tässä toimessa tuodaan yleisölle tutuksi ennen kaikkea esiintyjiä. Tässä tapauksessa siis panimoita ja heidän tuotteitaan. Tekstit, kuvat ja videot tuotetaan tapahtuman kanaviin jo hyvissä ajoin. Sisältöjä jaetaan suunnitelmallisesti niin omien medioiden kuin panimoidenkin kanavien sekä myös kumppanuusmedioiden kautta. Tässä ovat mukana normaalit e-kaupan toimet, joissa kuluttajaa ohjataan tilaamaan liput, oheistuotteet ja tulevaisuudessa toivottavasti myös itse päätuote eli juomat. Luonnollisesti kaikki jäsenyydet ja edut sekä asiakasrekisterin kerääminen ovat olennaisia toimia etukäteismarkkinointia ajatellen .
  • Koe = Viestintä ja markkinointi paikan päällä. Lähes kaikilla musiikkitapahtumilla on oma sisällöntuotantoyksikkönsä, joka raportoi mahdollisimman reaaliaikaisesti tapahtumasta, pitäen kaikki kumppanuus- ja mediakanavat mukana luupissa. Tämä on tärkeää myös oluttapahtumille, sillä ensimmäisenä päivänä paikan päältä tuotettu sisältö tukee tulevien päivien lippujen ja tuotteiden myyntiä.
  • Muistele = Jälkimarkkinointi. Tämä unohtuu useilta. Jälkimarkkinointi on seuraavan tapahtuman ennakkomarkkinointia. Se on myös erittäin tärkeää tuotemerkeille ja panimoille. Tässä vaiheessa voi myydä ennakkolippuja seuraavaan tapahtumaan ja sitouttaa kuluttajia mukaan eri muodoin. Joskus järjestäjältä voivat unohtua jopa sellaiset perusasiat, kuin tapahtumaan osallistuneiden tahojen ja kumppaneiden kiittäminen.

Yhteenvetona; Kaikille brändeille tärkeää on mahdollisimman pitkäaikainen näkyvyys oikeilla foorumeilla (myös muualla kuin itse paikan päällä tapahtumassa). Jos itse tapahtuma saavuttaa muutamia tuhansia kävijöitä, voi se saavuttaa eri kanavilla ja medioissa hyvin toteutettuna satojatuhansia kiinnostuneita.

Kaikki tämä on toteutettavissa ammattimaisesti laaditun viestintä- ja markkinointisuunnitelman, sisällöntuotannon, osaavan verkkotoimituksen sekä eri kumppanuusmedioiden kanssa.

Ant Fest tapahtuma Lahdessa keräsi ennätysyleisön. Paikallisuus on kova sana niin tapahtumille kuin tuottajille.

Voimmeko auttaa? Olutpostin kaikki sähköiset kanavat, jos otetaan mukaan kaikki kumppanuuskanavat, saavuttavat parhaimmillaan noin 80 000-100 000 silmäparia / viikko. Olutposti-lehti leviää tilaajien ja irtonumeroiden ostajien lisäksi myös lukuisiin tapahtumiin, ravintoloihin, julkisiin tiloihin, ravintoloiden ja keskusliikkeiden sisäänostajille sekä eri yrityksiin saavuttaen noin 60 000-75 000 lukijaa/numero + digilehti päälle. Jos lisätään mukaan OlutFM radio-ohjelmamme ja sen podcast, liikutaan jo todella mukavissa lukemissa. Kaikki lukijamme eivät vielä ole olutkulttuurin ytimessä mutta se on tavoittemme. Meillä kaikilla.

Kirjoittaja on Jari ”cyde” Hyttinen on Olutposti median kustantaja, vuodesta 1995 saakka toimineen kulttuurituotanto- ja mainostoimiston omistaja sekä ikänsä festivaali- ja tapahtumatuottajana toiminut olutkulttuurin ystävä.

Kuvat: Mikko Hentunen ja Teemu Lahtinen

 


JAA KAVERILLE.

Kirjoittaja

olutpostimestari
Scroll Up