Miten pienpanimoiden nimet muodostuvat?

Miten pienpanimoiden nimet muodostuvat?

Suomessa nimistötutkimus on vanhaa perua, mutta pienpanimoiden nimiä ei ole ennen analysoitu. Toimittaja Teemu Lemisen suomen kielen maisteritutkielma käy läpi ensimmäistä kertaa suomalaisten pienpanimoiden nimien rakennetta, merkitystä ja paikallisuuspiirteitä. Istutimme Lemisen oluen äären ja kyselimme, millaisia ovat suomalaiset pienpanimonimet.

grafiikkaa

– Yleisesti täytyy kehua suomalaisia pienpanimoyrittäjiä, kertoo Leminen.

– Näkyy että panimoiden nimiä on mietitty ja niillä halutaan kertoa se oman panimon tarina. Panimoiden nimet ovat hyvin monipuolisia ja niistä löytyy luonnetta. Yleisellä tasolla voi myös todeta, että panimopuolella, kuin monella muullakin alalla, yritysnimet ovat hieman konservatiivisempia kuin tuotenimet,
mutta tämä on ihan normaalia. Oluiden nimissä voi olla enemmän huumoria ja hassuttelua kuin pysyvämmässä yrityksen nimessä.

Suomalaiset pienpanimot ovat voimakkaasti paikallisia, se näkyy myös nimistössä.

– Kaupunkien nimiä ei niinkään näy, vaan nimet liittyvät joko kaupunginosiin tai rajattuun paikkaan, kertoo Leminen.

– Tämä viittaa tietynlaiseen hyperpaikallisuuteen. Ne jotka asuvat alueella, tuntevat alueen, ja se tuo nimeen hieman sisäpiirimäisiä paikallisuuselementtejä. Panimot identifioituvat tiettyyn rajattuun alueeseen, kuten vaikka Olarin Panimo Olarin
kaupunginosaan. Hauska esimerkki on myös Kakola, jossa alueeseen sitoutuu monta merkitystasoa: mäki, vankila, ravintola ja itse panimo, tai entinen kiertolaispanimo Donut Island, joka on sanaleikki Helsingin Munkkisaaresta. Sekakielisiä nimiä suomalaisista pienpanimonimistä löytyy paljon, yleisimmin panimon nimi on suomenkielinen ja sen liikeideaa ilmaiseva nimenosa (brewery/brewing co) on englantia.

Tässä on Lemisen mukaan luultavimmin ajateltu kansainvälistymistä: on helpompi tehdä vientiä tai osallistua kansainvälisiin olutkilpailuihin, kun panimon selittävän osan ymmärtävät kaikki myös ulkomailla.

– Lisäksi tässä voi olla hieman yhdysvaltalaisten pienpanimoiden nimeämisen ihannointia, varsinkin brewing co. liikeideaa ilmaiseva nimenosan kohdalla, tuumii Leminen.

– Ruotsinkieliset panimonimet taas korostavat paikallisuutta, niitä onkin yleensä ruotsinkielisillä alueilla. Muunkielisiä nimiä oli hyvin vähän, muutama lähinnä latinankielinen nimi löytyy. Tutkielmassa analysoidut pienpanimonimet ovat kohtuullisen uusia, ovathan vanhimmat pienpanimot pääsääntöisesti vasta 1990-luvun puolelta. Varsinainen moderni pienpanimobuumi on Suomessa alkanut vasta 2010-luvulla ja tämä näkyykin nimien trendeistä. Lemisen mukaan nimistä näkyvätkin kaksi 2010-luvun megatrendiä; paikallisuus usein panimon nimessä (kuten Sonnisaari) ja globaalisuus taas englanninkielisessä selitesanassa brewery (kuten ETKO brewery).

Yksityiskohtana Leminen mainitsee, miten suomalaisten luontosuhde näkyy jonkin verran myös pienpanimonimissä. Niissä löytyy niin vesistöjen nimiä, kuten Iso-Kalla Aalto ja eläinnimiä kuten Swan (joutsen) tai Masis Brewery (Masi on omistajien koiran nimi). Ihmisten koko- tai sukunimiä esiintyy vähemmän (kuten vaikka perustaja Mikko Lindénin mukaan nimetty Lindén Brewery), ja vain muutama nk. pakattu nimi, jossa on vaikka perustajien alkukirjaimet.

– Tästäkin näkyy, että panimojen nimiä on mietitty, eikä vain liitetty nimikirjaimia yhteen, Leminen vinkkaa. – Jos on käytetty pakattua nimeä, niin sekin on tehty ajatuksella, kuten Panimyhtiö Tujun tapauksessa (perustajien etunimet Tuomas ja Jukka).

Erilaisia juomaa kuvaavia selittäviä sanoja kuten Juomat tai Olut oy löytyy pienpanimonimistä vain muutama. Myöskin Craft – tai pienpanimo- sanat puuttuvat miltein tyystin aineistosta, Lemisen mukaan luultavimmin sen takia että ne sitovat yritystä liikaa.

Hyvä panimonimi on Lemisen mielestä yksinkertainen, kertova, helposti lausuttava ja yksilöivä. Uusille panimoille Leminen vinkkaa, että kannattaa miettiä myös myös logoa, Googlen hakukoneoptimointia ja sosiaalista mediaa, miten nimi toimii siellä.
Hyvistä olutnimistä Leminen nostaa esille oululaisen Maistilan, jonka nimi on yksinkertaisuudessaan oivaltava. Tarkoittaahan suussa helposti pyörivä Maistila myös paikkaa missä ”maistetaan”.

– Itselleni jäivät Maistilan lisäksi aineistosta mieleen Everyman´s Right Brewery, joka sisältää tyypillisen suomalaisen filosofian jokamiehen oikeuksista, latinankielinen Gratiae Brewing, jossa viitataan Naantalin historiaan ja luostarinlaitokseen sekä kiertolaispanimo Olutkulkurit, jossa kiteytyy yrityksen toiminta loistavan yksinkertaisesti. Myös mielikuvamainen Waahto Brewery on loistava, samassa on oluen vaahto ja vesistön vaahtopäät.

Pienpanimoiden nimien tutkinta oli Lemiselle mieluista ihan henkilökohtaisistakin syistä. Hän toimii Helsingin Sanomissa toimittajana ja on vapaa- aikanaan oluenharrastaja, joten pienpanimot ovat tuttuja sekä työn että vapaa-ajan puolelta.

– Halusin antaa aikaani ja asiantuntijuuttani pienpanimoiden hyväksi ja siksikin selvittää niiden nimien rakenneta, koska pienpanimot ovat antaneet minulle oluidensa kautta monta nautinnollista oluthetkeä. Ja kiitos myös Olutpostille! Olen saanut hyvin paljon infoa tutkielmaani myös tämän median kautta.

grafiikkaa

Lemisen maisterintutkielmassa aineistona on käytetty 178 nimeä, jotka on kerätty Suomen pienpanimot -verkkosivustolta helmikuussa 2021. Mukana on myös kiertolaispanimoita. Tutkielmassa on käytetty yritysten markkinointinimiä ja ne on analysoitu funktionaalis-semanttisen analyysimallin avulla. Lemisen mukaan suomalaiset pienpanimonimet voidaan jakaa nimenosiin, jossa joista yksilöivä nimenosa yksilöi yrityksen, liikeideaa ilmaiseva nimenosa kertoo yrityksen toimialasta, tuotteista tai tavasta toimia, ja selventävä täydennysosa antaa lisäinformaatiota yrityksestä. Lemisen tutkielma osoittaa, että pienpanimonimien yksilöivänä nimenosana on yleensä paikannimi (kuten Nokian Panimo) tai sisältösanallista merkitystä kantava ilmaus (Panimo Narri). Yksilöivänä nimenosana voi olla myös tekosana, kirjainlyhenne, henkilönnimi, muu erisnimi tai eläimen nimi. Liikeideaa ilmaiseva nimenosa (kuten Olarin Panimo) on pienpanimonimissä tyypillinen mutta selventävä täydennysosa (kuten Heisala Craft Drink Company) sen sijaan on harvinainen. Pienpanimonimistä 71 % on yksikielisiä ja 25 % sekakielisiä, yleisimpinä kielinä suomi ja englanti. Lemisen mukaan pienpanimonimet noudattavat varsin säntillisesti yleiskielen normeja.

Lue koko maisterintutkielma täältä.

Lähde: Teemu Leminen: Suomalaisten pienpanimoiden nimet: rakenne, merkitys ja paikallisuuden piirteet, Maisterintutkielma, Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma, Suomen kieli, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Teksti: Anikó Lehtinen

Kuva: Adobe Stock

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/21.

mainos