Pint and burger: Chico's Tikkurila, kotimaiset rapakaljat

Taas pukkaa työreissua pääkaupunkiseudulle päin. Lounasta Chico’s Tikkurilassa siis. Vanhasta muistista muistin, että Chico’s ei ole mitenkään hyvä paikka. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta se on kun Rosso tai Martina tai mikä vaan tällaisista ketjusyöttölöistä. Ja vielä lounasta. Periaatteessa inhoan tätä ”ota lounasta, tule illalla valitsemaan”. En kysynyt saisiko muuta, sillä lounaaksi oli burgeria, jolla oli joku kiva nimi, jota en nyt muista. Katsoin että siinä oli Roslundin pihvi ja pyysin lisähintaan vielä toisen, niin mikä jottei. Ei menusta olisi löytynyt sen kummempaa burgeria.

Lounas oli kattava, siinä olisi voinut vetää keitonkin, söin alkusalaatin (burgerin kanssa lisää salaattia, outoa), kahvit unohtui juoda.. hitto.. oli muka kiire.

Pojan… eikös Chico’s sitä tarkoita?

Ensi puraisu oli ihmeellinen: chilijauhetta oli vietävästi… ihmettelin vähän ja otin toisen. Jauhe oli poissa. Toinen hetki tuli kun löysin ”jauhetaskun”.. kokki vähän kiirressä paiskannut 2 klönttiä ? Muuten hampurilainen oli miellyttävä yllätys. Ei tämä listalle mene, muttei kauaksi jääkkään.. hakkaa esim. Lahden Capon ja varsinaisen Roslundin Hietalahden hallissa. Yllätys, mutta en valita. Pihvit olivat meheviä ja juusto niiden päällä hyvää.. tässä osastossa ollaan ihan huipussaan, mutta sitten leipä ja lisukkeet vähän tavanomaisempia. Suosittelen kuitenkin täysillä. Hyvää oli.

Tässä välissä paiskasin kättä NASAn astronautin kanssa ja vaihdoin kuulumiset lyhyesti, mutta ei tässä sen kummempia tästä.

Junassa oli taas huono tarjonta. VR ei sitten tajua, ettei meikäläisen kaltaiset puoli-olutsnobit voi juoda suomalaista kuraa. Ei mitään ulkolaista, ellei Carlsbergiä lasketa. No, tempasin ensimmäisenä Raaka Karhun ja sitten Kukko Alen, kollega otti saman setin toisinpäin. Kummallakin oli se mielipide, että kumpaakin juo, jos on äärimäinen hätä, mutta ei mitään suosikkeja. Kummankin mielestä ensimmäinen oli parempi. Ensimmäinen olut kokemukseni mukaan ”leimaa” maistelun ja jotenkin luonnollisesti siihen verrataan muita. Vertailuissa ensimäisestä paikasta on selkeä etu. Lopputulema oli, että kumpaakin pystyy juomaan.

Mikä pistääkin miettimään omaa suhdettani olutsnobismiin, en mielelläni lukeutuisi sellaiseksi, mutta olen jotenkin totuttanut itseni hyvin humaloituihin Aleihin ja kotimaiset oluet maistuvat litkuilta. Tottumisjuttu, totta kai. Ei tästä montaa vuotta ole, kun ostin lootan vihreää Kukkoa ja nautin siitä. Osa on varmastikin kuvitelmaa, jos minulle tuotaisi Raaka Karhu ja sanottaisiin ”Fuller’sin uusi Ale” , joisin sitä varmastikin eri fiiliksillä. Tämä saattaa yllättää monet, mutta olen ollut monessa sokkotestissä ja hämmästynyt. Suosittelen kokeilemaan, jossei muuta, voit todeta että makusi on todellakin tarkka, luultavasti ei ole. Ei ole kellään tutullani ollut. Toisaalta kärsin juodessani Karjalaa (miksi sitä pitää juoda? Joskus on pakko), joten miksen ostaisi parempaa? Inhoan toisaalta tyyppejä, jotka katsovat netistä ensin paljonko olut on saanut pinnoja sivustoilla ja sitten maistavat. Mutta tajuan heitä. Itselleni tämä harrastus ei enää ole sitä. Ehkä olisin nuorena tehnyt näin, jos tuollaisia sivustoja olisi ollut. Ehkä niitä oli, mutta kukaan ei ollut kuullut internetistä, oli se silti olemassa.

Junalta polkiessani fillarilla kotiin, pientä lumisadetta ihmetellessä, täytyi kuitenkin todeta, että oli taas hyvä päivä. Ja vielä työpäivä. Tämä ”pääkaupunkiseudulle suuntautuva lyhytmatkailu” toimii allekirjoittaneella edelleen.