Puistoisen luostarin piilossa  – Braxatorium Parcensis -panimo

Leuvenin lähellä, luonnonkauniin puiston keskellä sijaitsee vuonna 1129 perustettu Abdij van Park -luostari, jonka nimi viittaa sijaintiin. Tämän tiloihin, samaan halliin missä munkit ovat tehneet olutta jo keskiajalla, on perustettu moderni Braxatorium Parcensis -panimo.

Panimon tasting-huoneessa on todella luostarimainen tunnelma

 

Panimokierroksella luostari on läsnä koko ajan, joka kutkuttaa siellä kävijää. Tosin, luostarilla on myös huonot puolensa – paksut kiviseinät ja matala katto aiheuttivat haasteita panimon rakentamiseen ja siksi tuotanto on vakiinnutettu tietylle tasolle, kun isompia laitteita ei tilaan mahdu. 2 miljoona litraa vuodessa tekevä panimo nimittää itseään leikkisästi Leuvenin toiseksi suurimmaksi panimoksi, suurin kun on “hieman” isompi Stella Artois.

Panimon oluet viestivät luostaritunnelmaa

 

Braxtarorimun Parcensis -panimo aloittaa oluen teon jo mallastuksesta, jonka he tekevät vesivoimalla. Panimo suosii muutenkin kestävän kehityksen keinoja oluen valmistamisessa – lämpöenergiaa säästääkseen mäskäys ja keittolämpö tehdään vastuksien sijaan vesihöyryllä ja keskipakoisvoimaa hyödynnetään myös keitossa. Panimolaitteistotkin ovat belgialaista tekoa.

 

Panimo valmistaa pääosin perinteisiä belgialaisia oluttyylejä ja oluet käytetään kolmeen kertaa täyteläisen maun aikaansaamiseksi. Käytetyt humalalajikkeet ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia, tosin muutamassa oluessa löytyi myös sitrusmaisia jenkkihumalia. Tuotekehitystä tehdään koko ajan ja harva olut pannaan kahteen kertaan. Munkit ovat mukana oluen valmistuksessa, antaen yrtti- ja kasvitietoutensa kautta oman lisänsä oluiden makuun.

Luostari on läsnä kaikkialla panimossa.

 

Kierroksemme oppaana toimi hammaslääkärin työstään eläköitynyt Paul Delee, joka innostui oluesta panimomestariksi opiskelleen poikansa takia. Kierroksen jälkeen pääsimme Deleen johdolla maistamaan oluita siihen sopivassa vanhassa luostarisalissa, joka toi oman viehätyksensä oluiden makuun.

Paul Delee on löytänyt uuden uran panimolta

 

Panimon saison -olut oli tyylilleen uskollisen pippurinen, mutta jälkimaultaan hieman kuivempi, erinomainen janojuoma kun taas karamellimainen amber ale, johon oli lisätty myös tummia viinirypäleitä, oli maultaan syvempi ja jäi suuhun pyörimään miellyttävällä tavalla. Kaikki oluet olivat virheettömiä ja tasapainoisia, niitä oli ilo juoda.

Viimeisenä Delee kaatoi laseihimme panimon kauniin keltaisen, vaaleaa viinirypälemehua sisältävän juhlaoluen, jossa oli kuplivan samppanjamainen maku. Sitä olisi voinut nautiskella pidempäänkin mutta vieressä olevan luostarin museo kutsui. Museo kannattaakin sisällyttää ohjelmaan, koska kauniit lasimaalaukset ja luostarin kattotilassa oleva moderni näyttely sai kaikissa aikaan spontaanin ihastuneita huokailuja.

Katso myös:

Olutreissu: Yhdistä olutta ja suklaata Belgian malliin!