Jyväskyläläinen kotipanotandem Panimo Duuni lähestyi maistelusetillä syksyllä 2015. Paketissa oli kaksi pulloa mm. tätä Luostari nimistä Quadrupel tyylisuuntaa edustavaa vahvaa belgiolutta. Toisen maistoin heti silloin syksyllä ja tämä toinen on nyt odottanut sitä oikeaa hetkeä näihin päiviin asti. Uskoisin, että olut on yli 10% vahvana kestänyt hyvin aikaa.
Oluesta tekijöiden kertomana:—
Luostari, eli sellainen Belgian quadrupel-tyyppinen viritys. Eka versio tästä meni hitusen persiilleen, kun lämpömittari näytti 20 astetta liian korkeita lukemia. Sulle nakatut pullot on myöhemmin tehtyä, onnistunutta erää. Tätä kanssa kypsyteltiin muutama kuukaus.—Maltaat: Pale ale, Abbey, Cara Belge, Wheat—Humalat: Warrior, Chinook, Hallertau Perle—Hiiva: WYEAST XL 1762 Belgian abbey-2—Alc.vol: 10,3%
Olut on pullotettu 13.2.15, joten ikää nyt hieman yli 2 vuotta.
Täysin kirkas, kauniin värinen ja maltillisesti vaahtoava olut. Tuoksu on hunajainen, runsaan kuivatun hedelmäinen ja mausteinen. Belgihiivoille tuttua anismaisuutta nousee hieman esiin. Nyt tuoreessa hieman vajaaksi jäänyt aito quadin tyyli tavoitetaan tuoretta paremmin, kun runsas maltaisuus on kääntynyt kuivemmaksi ja hiivan aromit ovat nousseet enemmän framille. Runko on edelleen melko täyteläinen, mutta maussa tuntuu olevan maltaan lisäksi nyt enemmän syvyyttä – yleisilme on kuivempi. Maku on kuivatun hedelmäinen, hieman paahdetun sokerinen ja hunajainen. Hiivan tuottamia mausteisia estereitä laskeutuu jälkimakuun mukaan. Lämmittää mukavasti, mutta alkoholi ei muuten puske makuun millään tavalla. Mielestäni tämä on nyt kellarin kätköissä parantunut ja entisestään ”belgistynyt”. Hyvää! Kiitos Duunin äijille tästäkin kokemuksesta.
