Reittausblogi: Kotiolutta: Panimo Duuni Ökymöhkö Triple IPA 11.7%

Jyväskylän kotipanoduo Panimon Duunin toistaiseksi vahvin blogistille päätynyt olut on nyt arvioinnin alla. 11,7% Triple IPA, jossa humalaa 0,5kg / 15 litraa eli ns. tarpeeksi.
Ökymöhkö -Tripla IPA— 
11,7 alc.vol, 133 IBU
Maltaat: Pale Ale, Cara Red, Crystal 100, Cara Plus 10— 
Humalat: Citra, Chinook, Centennial, Columbus, Cascade, Mosaic— 
Hiiva: US-05
Tekijöiden kommentit:
”Tehtiin tuossa vuodenvaihteessa Möhkö -imperial ipa, joka oli vähän reilu 10% alc.vol. Tästä vahvemmasta versiosta tuli luonnollisesti sitten Ökymöhkö. Ideahan tässä oli vetää humalointi ihan överiksi (0,5kg / 15 litraa) ja se siitä. Jonkun verran sitä mallasrunkoa siellä pitää joka tapauksessa olla ja toisaalta hienoinen kypsytys tekee hyvää, eli nyt kun sulla on siellä sen reilu kk:n vanha pullo, niin pitäs alkaa olee aika täydellisimmillään. Sen verran tossa tuli mokattua, että pullokäymisessä tuli hitusen reippaasti happoja, mutta niitä saa lasia veivaamalla sitten pois, eli ”parempi överit ku vajarit” tässäkin.”

Utuisen sameaa ja tummahkon kuparista olutta, joka vaahtoaa vahvuuteen nähden yllättävänkin railakkaasti. Tuoksu on toffeefudge- ja karamellimallaskonsentraattia havuisen pihkaisella ja hieman sitrushedelmäisellä humalapedillä. Oluen tuhtiuden todella aistii tuoksun intensiteetistä ja maltaan ”tiiviydestä”. Tuoksun hieman avauduttua pienen pyörittelyn jälkeen, nousee esiin myös monipuolisempaa hedelmäkattausta. Maku on tiukka ja tuhti, mutta ei alkoholinen. Se on täyteläisen ja runsaan maltainen toffeemaisella ja karamellimaisen makealla Barley Winen tavalla, mutta vain alkumaussa – keskimaku on kypsän hedelmäinen ja loppuvedossa havumetsäinen katkero pyyhkäisee homman kuivaksi ja lämmittävä alkoholisuus takaa miellyttävän loppuliu’un. Nyt ei puhuta mistään kevyestä kesäjuomasta, vaan makua ja runsautta todella löytyy. Maku ei ehkä ole se monipuolisin vaan karamellistoffeinen mallas hallitsee ja pihkaishavuinen humalointi komppaa, mutta intensiivinen ja voimakas se on. Ei jää epäselväksi, että nyt ollaan ison oluen parissa. Alkoholi on todella hyvin piilossa – mallasta on niin runsaasti ja se on sen verran makeaa, että asia hoituu jo sillä. Katkeruus on monesti kunnolla humaloidussa IPAssa iskevämpää, koska se pääsee ohuemman rungon takaa voimakkaammin esiin, mutta aistimus on tässäkin runsas ja ennen kaikkea pitkäkestoinen. Kielen päällä jytisee vielä pitkään nielaisun jälkeenkin. Melkoista linimenttiä on pojat kyllä tehneet. Käytiin ennen oluen maistelua lasten kanssa uimassa tuulisessa Meri-Raumassa ja voin kertoa, että kylmästä melkein tärisevälle keholle tekee nielaisun jälkeinen lämpöaalto melkoista eetvarttia. Tuntuu, että koko verenkierto avautuu ja mieli rentoutuu samalla. Heetkinen… nyt mentiin alueelle, josta ei saa puhua, eli alkoholin myönteisiin vaikutuksiin, joten lieneekin aika poikkaista lähetys täältä tähän. Hieno olut siis Panimo Duunilta jälleen kerran!
mainos