Suomen Olutseura: Vaihteeksi West Coastia

Länsi-Suomi on itselleni ollut aina vieraampi osa Suomea, joten asiaan oli syytä saada muutosta.

Suunnittelimme ystäväpariskunnan kanssa vajaan viikon reissun Tampereen kautta Länsi- ja Lounais-Suomen olutkohteisiin.

Tampere
Matkaan startattiin maanantaina Espoosta ja ensimmäinen yöpyminen oli Tampereella. Tampereen oluttarjontaan tutustuimme perinteisempien paikkojen kautta. Panimoravintola Plevna tarjosi vähemmän trendikkäitä oluttyylejä erinomaisella laadulla. Gastropub Tuulensuussa nautimme maukasta bistoruokaa ja heidän laajasta belgiolutvalikoimasta löytyi monenmoista herkkua. BrewDogin baarin ja Olutravintola Konttorin kautta sitten nukkumaan. Tampereen varsin laaja olutskene tarjoaisi kierrettävää toisellekin päivälle mutta nyt mentiin näillä.

Isokyrö ja Vaasa
Matkalla Vaasaan pysähdyttiin Iso-Kyrössä ja Kyrö Distilleryllä, missä luvassa oli yleinen tislaamokierros ja tasting. Hinta-laatusuhteeltaan kierros ja tasting olivat todella hyvät. Iso-Kyrön historiasta siirryttiin Kyrö Distilleryn tarinaan ja viski- ja ginitislaamojen kautta tastingiin. Myös käsidesin tuotanto käytiiin lävitse. Kierroksen pitäjällä oli faktat hyvin hallussa ja tarinaa riitti. Näin kemiantekniikan diplomi-insinöörinä viskin tislauksen yksityiskohdat kuten leikkauspisteet, hännät ja sydämet jäivät mieleen.
Tastingissa oli tarjolla raakatisle, josta sitten minimissään kolmen vuoden tynnyrikypsytyksessä syntyy viskiä. Raakatisleen lisäksi oli Viskin Ystävien Seuralle tehty KYRÖ x VYS Rye Malt -viski, Napue Gin ja sen tynnyrikypsytetty versio sekä kermalikööri. Tastingistä jäi mieleen ainakin se, että tisleitä tuoksutellaan eikä haistella! Kokonaisuudessaan upea setti ja ehdottomasti vierailun arvoinen paikka.

Matka jatkui ja kohta jo ylitettiin Suomen pisin silta eli Raippaluodon silta ja melko pian vastaan tuli Kvarken Breweryn Gastropub & Pizzeria, joka sijaitsee vanhalla huoltoasemalla. Miljöö on todella ihastuttava ja sopivan viimeistelemätön. Pizzat olivat maittavat ja kylkeen tuoretta paikallista olutta. Sitten suunnattiin takaisin mantereelle ja Bock´s Corner Breweryyn, jonka sisä- ja ulkotilat ovat todella upeat. Terassilla voi ihastella paria pukkia ja kanoja. Vahvemmat Eisweisse ja tynnyrikypsytetty dobbelbock olivat aivan priimaa. Vaasan keskustassa suunnattiin Littlepubiin ja sieltä O´Malley’sin kautta nukkumaan

Pori
Kaatosade huuhteli tietä matkalla Poriin ja Yyteriin saapuessa vieläkin sateli, joten tyydyimme pikaiseen rantakävelyyn. Ruosniemen panimon melko uudet tilat löytyvät pienteollisuusalueelta muutaman kilometrin päästä keskustan pohjoispuolelta. Viihtyisä terassi hallin kyljessä jäi märkyyden takia testaamatta. Hanapuolelta maistoon muutama olut ja samalla pystyi tutkailemaan kegien täyttämistä panimon puolella. Hanasta maistettu noin kymmenprosenttinen malt liquor oli todella hyvä ja pehmeä ”viinalager”. Harmi, että ei ollut tätä pullossa mukaan ostettavaksi. Parit imperial stoutit matkaan ja kohti Porin keskustaa, missä Havana Bar & Coffee, Panimoravintola Beer Hunter´s ja Pub Winston vakuuttivat hyvällä tarjonnallaan. Moose On The Loose Brewing ja Rocking Bear Brewers -panimot jäivät nyt väliin mutta heidänkin tuotteitaan maisteltiin.

Rauma ja Laitila
Matka rannikkoa alaspäin jatkui torstaina ja Raumalla pysähdyttiin Linden Breweryllä. Onpa todella kompaktit tilat autotallissa. Panija sanoo, että enempää ei mahdu eikä enempää pysty tekemään näissä tiloissa. Tunnitkin taitaa vuorokaudesta loppua panijalla. Kovaa touhua. Samalla ehditään keskustelemaan koronatilanteesta, alkoholilaista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Monentyylistä olutta tarttui Lindeniltä matkaan. Matkalla Turkuun ei voinut olla ohittamatta Laitilan Wirvoitusjuomatehdasta. Tehtaan myymälä ei tarjonnut harvinaisuuksia olutpuolella, mutta mukaan tarttui citra-humalalla maustettua humalavettä ja oluesta tehtyä jäätelöä. Melko hyvä kombo.

Turku ja Naantali
Turussa sitten olutkierros alkoi perinteisemmästä Mallaskukosta ja sieltä lähdettiin kipuamaan Kakolan mäkeä ylöspäin Kakola Brewing Companylle. Kovasti on vielä rakentaminen kesken Kakolan alueella. Nyt jo löytyy panimo, leipomo, ravintola, jne. Tästä tulee kyllä hieno paikka. Paljon oli porukkaa jo liikenteessä iltapäivällä panimon avatessa mutta pienen jonottamisen jälkeen päästiin oluiden kimppuun ja hyvin maistui. Funikulaarin kyytiin emme uskaltaneet ja matka jatkui jalan takaisin keskustaan. Ilta meni rattoisasti järjestyksessä Panimoravintola Koulu, Uusi Apteekki, River Bank (The Old Bank nimeltään ennen omistajan vaihtumista) ja Cosmic Comic Cafe.

Perjantai alkoi pienellä kävelyllä jokirannassa ja sitten suuntasimme Naantaliin Mallasseppien panimolle olutta ostamaan. Heidänkin panimo löytyy pienteollisuusalueelta. Panimon puolella on pientä uudelleen järjestelyä menossa laitteiden ja varaston kanssa. Tilat alkavat tulla heillä vastaan kuulemma. Mäskäys on menossa ja tuoksu on huumaava. Panimopuodissa on tarjolla monia eri oluita. Tarjouksessa oleva laatu saa jo harkitsemaan 24-packin ostamista ensimmäistä kertaa varmaan vuosikymmeneen mutta tyydyn silti 8 pulloa vetävään paperikassiin useita laatuja sisältäen. Kotona jo kadun 24-packin ostamatta jättämämistä :).

Kemiönsaari
Sitten ajeltiin kemiönsaarelle Kimito Brewingille. Olimme hieman myöhässä etukäteen sovitusta aikataulusta ja panija oli lähtenyt lounaalle. Jäimme odottelemaan ja tuoksuttelimme ilmaa kun panoprosessi oli selkeästi käynnissä hallin puolella. Sitten panija saapui paikalle ja ovi avattiin hallin päädystä ja siinä oli heti pöydällä nähtävillä valikoima. Korona-ajan ratkaisu. Ostokset painottuivat jälleen vahvempien oluiden puolelle. Hienoa, että joku tekee tripeliä ja rye wineä.

Mathildedal
Seuraavaksi saavuimme Mathildedaliin, jonka parkkipaikat olivat täynnä autoja. Ilmeisen suosittu kotimaan matkakohde. Ja voi miten idyllistä täällä olikin. Ensin suuntasimme oluiden ostoon Mathildedalin Kyläpanimolta, josta olivat lähes kaikki kevyemmät oluet loppuneet kun kysyntä on yllättänyt. Itseäni onneksi jälleen kiinnostivat vahvemmat barley wine ja quadrupel. Leipomossa nautimme ehkä parhaat leivät koskaan. Hapanjuureen tehty lohileipä, paikallinen olut ja upea puutarhamiljöö tarjosivat täydellisyyttä. Illallinen nautittiin rannassa ja loppuilta sympaattisessa Terhon kyläbaarissa paikallisia tuotteita nauttien. Tänne on tultava pian uudestaan!

Fiskars
Reissun viimeisenä päivänä kävimme Hangossa lounaalla ja sitten Fiskarsiin. Fiskarsin Panimon puodissa oli saatavilla hieman happamampaa olutta ja Ägräs Distilleryn taproomin puolella kävimme kurkkua kostuttamassa. Ägräsillä tuntuu olevan ginin tekeminen hallussa näiden maisteluiden perusteella. Samoissa tiloissa toimii myös Noita Winery. Olisipa ollut hienoa ostaa oluiden lisäksi mukaan myös paikallista giniä ja viiniä mutta eihän se voi olla Suomessa mahdollista.

Kotona
Lauantai-iltana saavuin kotiin Porvooseen onnellisena, tyytyväisenä ja haikeana. Viisi yötä, kuusi päivää, 1100 km ja kymmenittäin olutpaikkoja takanapäin. Ei hassumpaa tämä kotimaanmatkailu

Kirjoittaja Mika Kulin on Suomen Olutseuran hallituksen varajäsen

Kuvat: Mika Kulin