Tuopillinen: Alkon uutuuksia – Kesäkuu 2017

Uutuuksia on taas pruuvattu niin maan penteleesti. Tällä kertaa olinkin ehtinyt jo maistella useamman uutuuden etukäteen.

Früh Kölsch
Klassikko kölsch, taitaa olla paluumuuttaja. Hedelmäinen, hieman viljainen tuoksu. Raikas, mutta suht täyteläinen ja pehmeä. Ei metallisuuteen asti kääntyvää kovuutta, mikä minua yleensä kölschissä häiritsee. Ihan jees.

Gottlands Easy Rider Bulldog IPA (alkoholiton)
En ymmärrä miksi maan ainoan yli 4,7% myyvän kaupan pitäisi pitää hyllyllään mitään kauppavahvuista viemässä hyllytilaa. Saati alkoholitonta. No sellaista kuitenkin on. Tuoksun puolesta ihan täysi jenkkihumalainen IPA. Täysin rungoton muuten. Humalamehua, jonka katkeruus käy ylilyöväksi kun sille ei ole mitään vastapainoa. Arvioitu myös aiemmin.

Prykmestar Nokkospils
Paluumuuttaja kai tämäkin on. Tai ainakin tätä sai pari vuotta sitten festarihanoista. Tuoksussa on nokkosta ja nurmikkoa. Sellaista ”makeaa” vastaleikattua nurmea. Saunavastaa. Terävästi humaloitu moitteeton pils, jossa nokkosen aromia pinnalla. Muistelen, että aiemmin nokkosen rikkaruohoista makua oli häiritsevyyteen asti, nyt paremmin balanssissa. Silti joisin mielummin vain pilsin.

Pinta Sanrajza
Puolasta vehnäale. Nimi kuulostaa auringonlaskulta ja etiketti näyttää siltä. Värikin vähän sinnepäin. Raikas, appelsiininen tuoksu. Hieman pihkaa, reilusti hedelmäisyyttä. Pehmeä, jopa vähän vetinen. Toffeeta hippu, muuten aika amerikkalainen meininki humalien puolesta ja ne ovatkin katkeroineen aika pinnassa (60 IBU). Kesäbisse, mutta makuunsa nähden turhan vetinen ja löysä.

Flying Dutchman Skinny Legged Sun Burned Freckle Faced White Boy Wheat IPA
Hirmuinen nimi ja melko kiero olut. Witbier-IPA hybridi. Ensi-iskulla tuoksussa on banaania, ihan hefemäinen meininki. Se kuitenkin häviää nopeasti. Kuiva, tiukan katkera ja hyvin raikas ensifiilis mausta. Sitten alkaa kieroilu. Terävää metsää, minttua, eukalyptusta, suorastaan parfyyminen terävyys mausteissa. Sitruunaruoho ja korianteri mausteina tuo siis melkoisen ilotulituksen. Appelsiinikuori ei niinkään vahvasti tunnu. Todella jännä ja ei siis yhtään huono jännä! Kesän raikkain olut?

Pyynikin Saison
Miedohko tuoksu. Hieman tallia, jonkun verran yrttisyyttä. Aika perussaison, mutta raikkaus uupuu. Pientä happamuutta, joka raikkauden puutteessa ei oikein palvele. Tunkkainen, yrttinen ja hyvin railakkaasti poreileva saison.


Erdinger Weissbier
Saksalaista perushefeä. Mieto hedelmäinen tuoksu, neilikkaa ja yrttisyyttä. Pehmeä, kevyt kesähefe. Ei moitteita, mutta aika mitäänsanomatonhan tämä on.

Tucher Sebaldus
Saksalaista perushefeä tämäkin. Erdingeriin verrattuna suorastaan makupommi. Erittäin neilikkainen, banaanis-hedelmäinen. Täyteläisempi ja hyvin mausteinen hefe. Sopivalle ruualle lienee melko ehdoton.

Honkavuoren Heili
Ja kahden saksalaisen jälkeen suomalaista vehnää Joensuusta. Neilikkaa on, jotain sitrustakin, mutta etenkin banaania. Pehmeä vehnä, mutta saksalaisten jälkeen kovin on tunkkainen. Muovailuvahaa.

Latgales Dunkel
Latvialaista dunkelia. Onpas jotenkin harvinaisen kaunis ruskea väri. Ihan silmiin pisti. Leipäinen, hieman paahtunut ja suklainen tuoksu. Maultaan erittäin miellyttävä suklainen dunkel. Pientä makeutta on ja ilman loppun tärähtävää katkeroa olisi parempikin, mutta tällaisenaankin oikein maukas!

Baronka
Vaalea lager, pilsiksi väittävät. Hunajainen ja makea tuoksu. Yrttejä, hieman viljainen ja paahtoleipäinen tausta, mutta hunajaisuus jyrää. Ohut, vähän öljyisen alkoholinen. Maussa hunajaa, diasetyyliäkin. Jotenkin epämiellyttävän… täysi. Vain 5,3% mutta niin tuhti, etten joisi edes pientä tuoppia mielellään kokonaan.

Aass Bock
Juuri eilen kirjoitin tästä. Pruuvissa tuntui hivenen luumuisammalta ja metallisuutta ei ollut. Se tosin saa minut epäilemään, että metallisuus tuli bock-lasini kullatuista reunoista…

Mikkeller I Wish Gluten Free IPA
Olutta keliaakikoille, gluteeniherkille ja myös niille ihmisille, jotka ihan silkkaa trendikkyyttään haluavat tehdä elämästään väkisellä hankalamman! Sitruunametsäinen oikein miellyttävä humalan aromi. Olematon mallas maun puolesta, mutta hyvä pehmeä täyteläinen runko silti, johon pihkainen humalointi jyrää huolellisesti 80 IBUn voimalla. Vähän tunkkainen on, mutta jos keliakian seuraksi haluaa IPAa niin ei paskempi vaihtoehto.

Evil Twin Hipster Ale
Hedelmäinen, aprikoosia, metsää. Katkero lyö pehmeän viljaisan olemuksen päälle terhakkaasti. Kuten nimestä voi päätellä, oikein arkkityyppi sellaisesta modernista oluesta, joka on ollut muutaman viime vuoden supersuosittua. Ei valitettavaa, ei mitään ihmeellistä. Rivisarjan IPA/APA.

Oskar Blues G’Knight
Tämänkin ehdin jo arvostella aiemmin. On se edelleenkin vain mainio. Lakritsia tuntui tulevan vähän enempi tällä maistelukerralla.

Petrus Pale Aged
Perinteinen belgialainen on ottanut jonkinlaista craft-fiilistä lookiinsa. Blondea on näkynyt aiemminkin, mutta nyt foeder-kypsytettyä hapanolutta. Upea tuoksu. Hedelmää ja hunajaa. Lambicmainen happamuus säteilee tuoksusta. Terävän kirpeä ja hapan, mutta silti aika makea. Ei ehkä saavuta sellaisia monimuotoisuuden tasoa kuin lambicit tai hyvät punaiset flanderilaiset, mutta silti herkullinen. Siiderimäinen. Hieno!

Great Divide Colette
Raikas, hieman tallinen, selkeän yrttinen. Oikein kiva, no-nonsense saison. Nyt on vaikea oikein lisätä mitään, kun on jotenkin niin keskiviivan kulkija. Ei valittamista, mainio saison. Ruokajuomaksi!

Tanker Ketser
Tämänkin arvioin jo, enkä tykännyt. Pienestä aromilasista olut on vähän parempi ja happamuus tuntuu kirpeämmin, mutta silti tympeän yksioikoinen.

Koch Confucius Ingveri Stout
Jätin tämän Tallinnan satamanrannan panimon tuotteen viimeiseksi maistettavaksi kun ajattelin, että on stydimpikin stoutti kun en katsonut vahvuutta. Mutta tämähän onkin hyvin kevyt, erittäin inkiväärinen olut. Stoutmaisuus jää vähän taka-alalle. Vetinen, raikas inkiväärinen, ihan himpun paahteinen ööli. Ihan hyvän makuinen, mutta melkein olisin jättänyt sanan stout nimestä pois. Enemmän kesäbisse kuin olettaisi.

mainos