Tuottoa pienpanimosta? (osa 2)

Osinkovirtaa omistuksesta.

(Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2020.)

Osinko on yhtiön tuloksesta osakkeenomistajille maksettava osuus. Käytännössä se on rahaa, joka kilahtaa tilille yleensä vuosittain. Kasvavat pienpanimot eivät ole kovin hyviä osingonmaksajia, mutta muutamasta suuremmasta pienpanimosta osinkoja on saanut jo pidempään.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on maksanut osinkoa jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2018 osinkotuotto oli hyvä, mutta viime vuoden osinko oli vain puolet tästä. Nokian Panimo Oy:n osakkeenomistaja taas on saanut ainakin viiden vuoden ajan vuosittain pienen pääoman palautuksen, joka on samanlaista tuottoa kuin osinkokin.

HYÖTYÄ ERIKOISTILANTEISTA
Yrityskaupat ja pörssilistautumiset voivat olla hyviä paikkoja oman osakeomistuksen myyntiin voitolla. Mutta tuleeko näitä tilanteita eteen pienpanimosijoituksissa? Maailmalla pienpanimot ovat vaihtaneet omistajaa useinkin. Esimerkiksi vuonna 2017 sanfranciscolainen Anchor Brewing päätyi 85 miljoonalla dollarilla osaksi japanilaista Sapporo Holdings -yhtiötä. Lagunitas Brewing Companyn osakekanta
taas myytiin kokonaisuudessaan Heinekenille 2017. Ballast Pointin omistajat tekivät 2015 hyvän tilin myydessään koko osakekantansa Constellation Brands -kulutustavarajätille miljardilla dollarilla. Viime vuonna yhtiö vaihtoi jälleen omistajaa.

Merkittäviä kauppoja pienpanimoiden osakkeilla on tehty myös Suomessa. Esimerkiksi K. Hartwall Invest Oy:n tytäryhtiö tuli Saimaan Juomatehtaan vähemmistöomistajaksi 2015.
Seuraavana vuonna Saimaan Juomatehdas sulautui yhteen Malmgårdin Panimon kanssa. Tietysti on aina mahdollista, että myös tulevaisuudessa jokin pienpanimo päätyy toisen yhtiön syliin.
Ainakaan Helsingin pörssissä ei ole varsinaisesti käynyt kuhina panimoalan yritysten listautumisissa. Ainoa alan yritys on vuonna 1987 listautunut Olvi Oyj. Suurempien pienpanimoiden kohdalla pörssilistautuminen voi kuitenkin olla mahdollista tulevaisuudessa. Kauppalehdessä (12.6.2015)
kerrottiin, että Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on ollut tämänsuuntaisia suunnitelmia. Myös BrewDog kertoi vuonna 2018 suunnittelevansa listautumista kuluvan vuoden aikana.

grafiikkaa

HYVÄ YRITYS KOHTUULLISEEN HINTAAN
Jälkikäteen on helppo viisastella, mihin yrityksiin olisi kannattanut sijoittaa. Hyvien sijoituskohteiden tunnistaminen etukäteen on kuitenkin haastavaa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta löytäisi tulevaisuuden brewdogit? Kannattaa ensinnäkin sijoittaa hyvään yritykseen. Tämä tarkoittaa
yritystä, joka pystyy vuodesta toiseen takomaan omistajilleen tulosta. On siis hyvä tutustua yrityksen talouslukuihin, kuten liikevaihtoon ja nettotulokseen. Kauppalehden (27.6.2019) mukaan positiiviseen tulokseen ei törmää kovin monessa pienpanimossa. Voitollisuus kertoo kuitenkin siitä, että yhtiö selviää todennäköisemmin velvoitteistaan, pystyy tekemään kasvun vaatimia investointeja ja maksamaan osinkoa. Liikevaihdon ja nettotuloksen muutos kertovat kasvusta. Esimerkiksi oluen tuotantokustannukset voivat laskea, kun tuotantomäärä kasvaa. Kannattava kasvu siis lisää yhtiön omistajan tuottoja. Kasvu voi myös parantaa mahdollisuuksia löytää yhtiölle ostaja. Maailmalla omistajaa vaihtaneet panimot eivät olekaan olleet pienimmästä päästä. Suomen markkinat käyvät äkkiä pieniksi, joten kasvuun tarvitaan kansainvälistymistä. Pienpanimo-oluista on myös niin paljon tarjontaa, että tuotteiden pitää erottua edukseen. Brändillä on siis väliä.

Hyvänkään yrityksen osakkeista ei kannata maksaa mitä tahansa. Kannattaa siis ennen ostopäätöstä selvittää myös, onko osakkeesta pyydetty hinta kohtuullinen. Tämä onnistuu helpoiten käyttämällä erilaisia tunnuslukuja. Lisätietoja näistä saa esimerkiksi sijoituskirjoista.

HARKITSE, MITEN SIJOITAT
Pienpanimosijoituksiin voi ottaa kaksi eri lähestymistapaa. Jatkuvaa ja kohtalaisen varmaa osinkovirtaa arvostava sijoittaja voi valita suuremman, toiminnaltaan vakiintuneemman pienpanimon. Mukana voi olla myös pieni mahdollisuus, että sijoittaja pääsee hyötymään pörssilistautumisesta tai yrityskaupasta.
Huomattavasti jännittävämpi vaihtoehto on laittaa rahansa kasvavaan tai jopa toimintaansa käynnistävään pienpanimoon. Tämä on kuin osallistuisi arpajaisiin, joissa voittomahdollisuudet eivät ole kovin hyvät. Ammattimaistenkin sijoittajien kasvuyrityssijoituksista onnistuu esimerkiksi
Kauppalehden (30.11.2016) mukaan vain yksi kymmenestä. Silti tällaisia osakkeita ei saa halvalla. Tuskin kukaan pienpanimon perustaja luopuu työnsä hedelmistä alehintaan. Julkisia osakeanteja järjestäneitä pienpanimoita ei tietääkseni toistaiseksi ole päätynyt konkurssiin asti. Netistä löytää kuitenkin esimerkkejä siitä, miten osakeantiin osallistuja on päätynyt omistajaksi yhtiöön, joka
on tappiollinen vuodesta toiseen ja jonka osakkeita kukaan ei halua ostaa. Ja vaikka yhtiö menestyisikin, on mahdollinen voitto virtuaalista siihen asti, kunnes osakkeet onnistuu myymään.

Tämä artikkeli on osa neljäosaista artikkelisarjaa, jossa paneudutaan
pienpanimoiden osakeanteihin ja pienpanimobisnekseen.

Lue tästä osa 1.

Tuottoa pienpanimosta? (osa 1)

LÄHTEET: THE DRINKS BUSINESS, HEINEKENIN LEHDISTÖTIEDOTE
4.5.2017, THE HERALD, KAUPPALEHTI, LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS
OY:N TOIMINTAKERTOMUKSET 2010-2019, LOS ANGELES TIMES, NOKIAN
PANIMO OY:N TILINPÄÄTÖKSET 2019 JA 2017, OLVI OYJ:N VERKKOSIVUT,
PIENPANIMOIDEN OSAKEANTIEN ESITTEET, PIKKUGURU (HÄMÄLÄINEN,
OKSAHARJU & WALKER), PRIVANET, PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO OY:N
YLIMÄÄRÄISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 13.8.2018, THE SCOTSMAN.

Teksti: Eetu Niemi

Grafiikat: Oskari Sarkima