Vegaanisten oluiden kysyntä kasvaa
Eläinperäisten ainesosien käyttö elintarvikkeissa ja muissa tuotteissa jakaa mielipiteitä. Yhä suurempi osa kuluttajista tekee ostopäätöksensä tuotteen valmistustavan tai alkuperän perusteella.
Erilaiset ruokavaliot määrittävät elintarviketuotannon suuntaa yritysten kuunnellessa markkinoiden toiveita. Allergisoimattomuuden ohella yleisimpiin kuuluva rajaava ominaisuus on tuotteen vegaanisuus. Se tarkoittaa, ettei tuotteen valmistuksessa ole käytetty eläinperäisiä ainesosia. Oluiden kirkastamisessa käytetty liivate ja lisätty laktoosi ovat yleisimmät syyt luokitella juoma ei-vegaaniseksi. Useat käsittävät myös hunajan ainesosana vegaanisen ruokavalioon sopimattomaksi.
Jayho -yhtyeestäkin tuttu Toni Hintikka valitsee usein juomakseen kotimaisen ja vegaanisen pienpanimo-oluen
Useat panimot käyttävät etiketeissään tuotteen vegaanisuuden ilmoittavaa leimaa. Muun muassa European Vegetarian Union EVU myöntää maksullista V-Label sertifikaattia. Tuotteen resepti ja valmistusprosessi tutkitaan asian varmistamiseksi. Useat elintarvikeyhtiöt ovat luoneet myös omia vegaanisuusmerkintöjään sertifikaattien ulkopuolella. Nimettömänä esiintyvä panimoalan edustaja kertoo vegaanimerkinnän olevan myös hiukan ongelmallinen. ”Jos panimo liikaa mainostaa jonkin tietyn tuotteen olevan vegaaninen, iskostuu tiedostavan kuluttajan mieleen helposti kuva siitä, että kaikki firman tuotteet ovat vegaanisia. Jos sitten tuotamme vaikka hunajalla maustetun oluen ja joku yllätyksekseen tajuaakin ostaneensa eläinperäistä sisältävän tuotteen tuon edellä mainitun mielikuvan takia, seuraa siitä helposti negatiivista julkisuutta sosiaalisessa mediassa. Lähtökohtaisesti meidän ja monen muunkin panimon prosessit ovat aina vegaaneille soveltuvia. Kyseessä ovat lähinnä joihinkin oluttyyleihin lisättävät ainesosat kuten juuri edellä mainitsemani laktoosi ja hunaja. Meidän kirkasteemme eivät ole eläinperäisiä”.
Facebookin Sipsikaljavegaanit ryhmän moderaattori, valtiotieteiden opiskelija Aliisa Maunula pitää vegaanisten oluiden nousua kauppojen hyllyille hienona asiana. Ryhmään kuuluu yli 50— 000 vegaanisesta herkkuruuasta ja juomasta kiinnostunutta alan harrastajaa. Humoristisesta otteestaan tunnetut ”Sipsarit” jakavat Facebook-ryhmässään kuvia maistelemistaan ruuista ja juomista. Sipsikaljavegaanit keskittyvät yksinomaan niin sanottuun mättöruokaan, eli kansankielellä herkkuihin. Kaloreita ei lasketa, eikä niistä mainita. Pääasia on vegaaniseksi laskettavan annoksen ”roskaruoka”-arvo. Useat ryhmäläiset asettelevat kuviinsa myös nimen mukaisesti oluen, vaikkei ryhmän säännöstö sitä suoranaisesti vaadikaan. Syksyllä 2015 perustettu Sipsikaljavegaanit perustettiin alun perin pienen ryhmän tiedotuskanavaksi uusista vegaanisista tuotteista, mutta sittemmin ryhmän koko on kasvanut räjähdysmäisesti.
”Vegaanisten tuotteiden saatavuus kaupoissa on lisääntynyt ilmiömäisesti. Valmistajat ovat selkeästi heränneet siihen, että kysyntää on. Aivan pari viime vuoden aikana tuotteita on tullut niin paljon lisää, ettei niiden perässä edes pysy. Näkisin, että Sipsarit ovat omalta osaltaan ollut isona vaikuttimena tässä.”, kertoo Aliisa Maunula Olutpostille.
Sipsikaljavegaani Aliisa Maunula tutkii olutkauppa Pienen valikoimaa
Omaa olutsuosikkia kysyttäessä, Aliisa kertoo yleensä valitsevansa kaupan hyllyltä sen opiskelijabudjettiin tyypillisen huokeimman vaihtoehdon ja mättöruuaksi sen kanssa varsinaisen klassikkoeineksen, eli lihapiirakan. Vegaanisena nimeltään tietenkin Vihis.
Alkon lista vegaanisista tuotteista.
Vegaanituotteet.net sivuston lista vegaanisista Suomessa myytävistä alkoholituotteista.
Kumpikaan lista ei ole kattava.
Kuvat: Riina Tiihonen (Aliisa Maunula) ja Toni Hintikka
