Yhdessä vai erikseen – verottaja pyrkii kaatamaan pienpanimoita

Valmisteveroa kantanut Tulli katsoo, etteivät tietyt pienpanimot ole täyttäneet lain tarkoittamaa riippumattomuuden määritelmää, eivätkä siksi ole oikeutettuja valmisteveron huojennukseen, joka on 10-50 prosenttia panimon koosta riippuen.

Yllättävän jälkiveropäätöksen ovat Tullilta saaneet ainakin Lammin Sahti ja Bryggeri Helsinki sekä Saimaan Juomatehdas ja Malmgårdin Panimo. Myös turkulaisia pienpanimoita on lähestytty samalla asialla. Osalle panimoista jälkiverot voivat merkitä jopa toiminnan lopettamista.

Kääriäisen uusi piina

Verorangaistuksen keskipisteessä on Lammin Sahti Oy:n suurin yksittäinen omistaja ja toimitusjohtaja sekä hallituksen jäsen Pekka Kääriäinen. Lammin Sahti omistaa puolestaan hieman yli 12 prosenttia ja Pekka Kääriäinen henkilökohtaisesti 7 prosenttia Rakuuna Olut Oy:stä eli Bryggeri Helsingistä.

Kääriäinen on toiminut Rakuuna Olut Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2009 alkaen ja on ollut sen hallituksen jäsen vuoteen 2014 saakka. Rakuuna Olut Oy omisti Turun Panimo Oy:stä 4,7 prosenttia vuoden 2013 loppuun asti ja Kääriäinen toimi Turun Panimon hallituksen puheenjohtajana vuosina 2004-2014.

Kaikki tämä on ollut Tullin tiedossa vuosikausia, eikä se ole puuttunut siihen ohjeistuksellaan. Kääriäisen mukaan Tullin toiminta on vailla direktiivin, lain, lainsäätäjän ja tullin oman ohjeistuksen tukea. Tullin mainitsemaa riippumattomuuden käsitettä ei ole muutettu 1.1.1995 jälkeen, päinvastoin käsitettä on tarkennettu siten, että pienpanimot voivat tehdä monipuolista yhteistyötä hankinnoissa, markkinoinnissa ja jakelussa.

Tulli on toiminut epäloogisesti takautuvia veropäätöksiä tehdessään.

– Miten Tulli voi meitä laskuttaa takautuvasti? Luottamuksen suoja yrittäjillä, onko sitä? Tätä voi tapahtua ”banaanivaltioissa” ja kuulemma Venäjällä, mutta nyt siis meilläkin, Kääriäinen hämmästelee.

Tullin päätöstä vastaan sotii myös aiempi tapaus. Silloin oli kyse Lappeenrannan Panimon vähemmistöosakkaasta, joka oli Hartwall. Tullissa on sangen lyhyt miesmuisti, sillä Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, jonka mukaan suurpanimolla sai olla jopa 20 prosentin osuus pienemmästä. Tästä huolimatta Tulli on ottanut asiakseen ryhtyä nyt raskaisiin toimenpiteisiin mikroyrityksiä vastaan.

On hyvä suhteuttaa yritysten vuotuiset tuotantomäärät, jotka ovat 30 000 litraa Lammilla ja 140 000 litraa Helsingissä. Suomalaiset matkailijat tuovat laivoilta saman verran olutta parissa päivässä. Kotimaisten suurten panimoiden kotimaan myynti on 420 miljoonaa litraa vuodessa.

Lammin Sahdilta Tulli vaatii vuosilta 2013-14 yhteensä 110 000 euroa. Bryggeri Helsingiltä vaaditaan vuosilta 2013-15 yhteensä 200 000 euroa. Yhtiöt ovat hakeneet näille vaatimuksille toimenpidekieltoa, kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt asian. Yrittäjälle joutuminen isoon vääntöön verottajan kanssa toistamiseen panimouralla on iso riski, eikä resursseja tilanteen pelastamiseen välttämättä löydy.

Saimaan Juomatehtaasta ja Malmgårdin Panimosta yksi osakeyhtiö

Myös Saimaan Juomatehdas ja Malmgårdin Panimo joutuivat Tullin yllättävän laintulkinnan kohteeksi. Panimoiden ja verottajan välisessä kiistassa on kyse pienpanimoiden oikeudesta alkoholilaissa määriteltyihin verohuojennuksiin, jotka myönnetään toisistaan riippumattomille pienpanimoille.

Verohuojennuksen saaminen on pienpanimoille toimintakykyisyyden välttämätön edellytys, koska niiden tuotanto- ja kustannusrakenne ovat epäsuosiollisia isoihin panimoihin verrattuina.

Saimaan Juomatehdas kävi alkuvuonna 2015 neuvotteluja K. Hartwall Invest Oy:n kanssa osakeannista, joka turvaisi Saimaan Juomatehtaan kasvumahdollisuudet. K. Hartwall Invest on ollut yhtenä omistajana Malmgårdin Panimossa aina panimon perustamisvuodesta 2009 alkaen. Yritykset halusivat ennalta varmistaa, ettei yhden omistajan omistus kahdessa pienpanimossa vaaranna pienpanimoille alkoholilaissa määriteltyä verohuojennusta.

Alkuvuodesta 2015 yhtiöiden edustajat saivat sekä valtiovarainministeriöltä että Tullilta neuvon, jonka mukaan kaksi pienpanimoa lasketaan alkoholiverotuksessa yhdeksi kokonaisuudeksi, jos ne katsotaan riippuvaisiksi toisistaan. Tuotantomäärät lasketaan yhteen ja pienpanimoiden verohuojennus myönnetään yhteenlasketun tuotantomäärän perusteella.

Valtiovarainministeriön ja Tullin vahvistettua tämän kantansa K. Hartwall Investin tytäryhtiö Micro Beverage Holding Oy Ab tuli huhtikuussa 2015 Saimaan Juomatehtaan vähemmistöomistajaksi.

Saimaan Juomatehdas ja Malmgårdin Panimo hakivat sen jälkeen Tullilta ennakkoratkaisua, milloin kaksi pienpanimoa katsotaan riippuvaisiksi toisistaan. Tulli antoi ennakkoratkaisunsa tammikuussa 2016. Sen mukaan Saimaan Juomatehdas ja Malmgårdin Panimo olisivat yhteisen vähemmistöomistajan takia riippuvaisia toisistaan. Samalla Tulli ilmoitti, että riippuvaisuuden takia panimot eivät olisi oikeutettuja minkäänlaiseen verohuojennukseen vuosilta 2015 ja 2016.

Tullin tulkinta verohuojennuksesta oli täysin vastakkainen verrattuna tietoon, jonka yritykset saivat valtiovarainministeriöltä ja Tullilta itseltään alkuvuonna 2015 ja johon ne olivat luottaneet. Verohuojennuksen poistaminen tarkoittaisi raskasta tappiollisuutta kahden kalenterivuoden osalta.

Asiaa puidaan nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kyseessä on koko alalle tärkeä ennakkopäätös, joka tulee vaikuttamaan pienpanimoiden tulevaisuudennäkymiin ja kilpailukykyyn.

Pienpanimoiden näkökulmasta on käsittämätöntä, että Tulli muuttaa laintulkintaansa oman virkamiehensä antamaan ja lain velvoittamaan neuvontaan nähden. Täten se vaarantaa lukuisten kasvavien ja työpaikkoja luovien yritysten liiketoimintamahdollisuudet.

– Lain tulkinnan selventäminen on koko pienpanimoalalle elintärkeä kysymys, joten olemme vastuullisina omistajina sitoutuneet ajamaan asiaa loppuun asti ja samanaikaisesti turvaamaan pienpanimoiden liiketoiminnan, K. Hartwall Investin toimitusjohtaja Niclas Diesen toteaa.

Tulevaisuutensa turvatakseen Saimaan Juomatehdas ja Malmgårdin Panimo ovat 31. joulukuuta 2016 sulautuneet yhdeksi osakeyhtiöksi.

– Sulautumisen jälkeenkin Saimaan Juomatehtaan tuotteet valmistetaan Mikkelissä ja Malmgårdin Panimon tuotteet Malmgårdilla Loviisassa. Sulautumisella haemme synergiaetuja. Yhtenä sulautumisen tuomana synergiaetuna on verohuojennusoikeuden varmistaminen tuotteillemme, MBH Breweries Oy:n toimitusjohtaja Jussi Laukkanen selventää.

aikakausilehti