Ekologia puhuttaa, voiko kotioluesta tulevaa hävikkiä pienentää?
Ilmasto muuttuu, ilmanlaatu huononee, mikromuovit lisääntyy vesistöissä ja maailma hukkuu paskaan. Valitettava todellisuus, maailma on loputtomassa muutoksen tilassa mutta onneksi myös ihmiset muuttuvat sen mukana.
Ihmiskunta kuluttaa 1,5 maapallollista vuodessa, uutisoi WWF jo vuonna 2012. Tänä vuonna maailma on kuluttanut uusiutuvat luonnonvarat loppuun elokuun 22. Tämä on surullista, varsinkin tulevien sukupolvien kannalta. Ihmiskunta tarvitsee radikaaleja toimia ja uusia innovaatioita että maailmassa riittää resurssit tulevillekin sukupolville.
Mikään ei tapahdu yhdessä yössä mutta pienin askelin voi kotiolutharrastajakin muuttaa asenteitaan ja olla esimerkkinä vaikkapa omalle jälkikasvulleen. Tämänkertainen artikkelimme koskeekin kotiolutharrastajan hävikkihallintaa ja kuinka oluen panemisesta kertyneet oheistuotteet saadaan hyötykäyttöön.
Kompostointiin:
Kompostointi on kotiolutharrastajalle ehkäpä helpoin ja vaivattomin vaihtoehto. Bokashi-kompostin pystyy laittamaan vaikka kotikeittiöön ja se on lähes tuoksuton. Bokashi tarkoittaa tiettyjen mikrobien avulla (EM-mikrobit) aikaansaatua hapettomassa tilassa tapahtuvaa orgaanisen aineksen fermentointumista. Bokashi hyödyntää maitohappobakteereita, hiiva- ja entsyymisieniä ja monia muita pieneliöitä.
Oluen tekemisestä jää jälkeen kaikki mitä toimivaan kompostiin tarvitaan. Kuivasta mäskistä saadaan rakennetta ja humalista irtoaa kompostille elintärkeää typpeä, hiiva auttaa myös tehokkaasti kompostia hajottamisessa. Toimiva komposti ei haise, olipa se ulkona tai sisällä. Haiseva komposti on yleensä liian märkä ja sen saa hoidettua kuivikkeella taas toimintakykyiseksi, ajoittainen möyhiminen kannattaa myös tehdä.
Komposti saa maatumisen valmiiksi 3-4 viikossa ja mullaksi muuttuneen lopputuotteen voi käyttää esimerkiksi kukkapenkkiin tai mikä parempaa, humalien kasvualustaksi. Vaikka oluen valmistuksesta ylijääneet tuotteet sopivat nurmikon lannoitukseen niin ei silti kannata kipata niitä nurmelle, se saattaa houkuttaa pihalle mm. rottia ja muuta epätoivottua faunaa.
Elintarvikkeeksi:
Voi jehna, leipomista! Ylijääneen mäskin voi käyttää vaikka sämpylöihin. Mäski tuo sämpylöihin lisää vatsalle hyväksi olevaa kuitua sekä parempaa rakennetta. Uunissa kuivatetun mäskin maltaita voi lisätä oikeastaan määrän x reseptiin kuin reseptiin, kokeilemalla selviää sopivat määrät ja jo taikinaa tehdessä huomaa rakennemuutokset äkkiä.
Alla reseptiä jauhopeukaloille missä käytetään runsaasti mäskiä.
Mässäkkä
6 kappaletta
4 dl kaljan mäskiä
4 dl piimää
1 pala (50 g) hiivaa
3 tl suolaa
1,5 dl siirappia
6–8 dl ruisjauhoja sekä vehnäjauhoja
0,5 dl rypsiöljyä
Voiteluun
siirappia (+kiehuvaa vettä)
1. Valuta mäskistä enin neste pois. Lämmitä mäski ja piimä kädenlämpöiseksi. Sekoita piimämäskiseokseen hiiva, suola ja siirappi.
2. Lisää ensin ruisjauhot ja alusta leipätaikinaksi vehnäjauhoilla. Lisää lopuksi taikinaan öljy.
3. Anna taikinan kohota vedottomassa, lämpimässä paikassa liinan alla. Jaa taikina kuuteen osaan ja leivo pitkulaisia, päistä hieman keskiosaa kapeampia leipiä.
4. Kohota leivät liinan alla. Pistele leivät ja paista 200 asteen lämmössä noin 40 min, kunnes leivät ovat kypsiä. Kypsän leivän tunnistaa, kun pohja kumisee kopautettaessa.
5. Voitele kuumat leivät siirapilla tai siirappi-vesiseoksella.
Myös koiranherkuiksi pystyy mäskin jalostamaan, pitää vain varmistaa että seassa ei ole koiralle vaarallisia humalia. Mielellään käytä ohjetta jossa on lähinnä ohraa, vehnä ei ole kovinkaan hyvä ainesosa. Netistä löytyy lukuisia reseptejä mustin murkinan valmistamiseen ja tässä olisi yksi.
Maltaista on siis moneksi, villeimmät kasvattavat niissä jopa ruokasieniä, uskomatonta oivaltamista!
Myöskään ylijääneitä humalia ei kannata unohtaa, niitä voi käyttää esimerkiksi teessä, humalalla on tunnetusti mieltä rauhoittava vaikutus.
Rehuksi:
Eläinten rehuksi mallas on oivallista. Jos läheltä löytyy vaikkapa hevostalli niin varmasti mielellään ottavat käytetyn mäskin vastaan, kanalat yms. eivät ole myöskään pois suljettuja. Käytä kuitenkin nopeasti pois sillä sokeripitoinen, kostea mäski on altis nopealle pilaantumiselle.
Pesemiseen:
Jos jäähdytät vierrettä immersiojäähdyttimellä voit kerätä siitä valuvan lämpimän veden esimerkiksi välineiden pesemisen, oluen panemisessa jos missä syntyy älyttömästi tiskiä. Veden kulutusta voi myös vähentää jos on mahdollisuutta tehdä suljetun järjestelmän kierto, missä letkuissa liikkuvan veden viilennys onnistuisi esimerkiksi jääpaloilla täytetyssä sankossa. Äärimmäinen tapa säästää vettä on jättää virtaavan veden jäähdytys kokonaan tekemättä, ”no chill” tekniikalla käymisastia jätetään jäähtymään omassa rauhassa seuraavaan päivään ennen hiivausta.
Sivutuotteista, esimerkiksi humalista voi näppärä tehdä vaikka saippuaa. Tästä on malliesimerkkinä Kohokohta saippua, sen tekemiseen on käytetty Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko-olutta ja humalia. Voit käyttää normaalia palasaippuan ohjetta ja lisätä siihen hienoksi jauhetut humalat. Netistä löytyy lukemattomia sivustoja mistä voi oppeja ammentaa jos kiinnostus herää käsitöihin.
Ylijääneet humalakukinnot joista ei saa enää uutta keittoa aikaiseksi voi käyttää vaikkapa aromaattisen kylvyn aineksiksi, aromihumalat ovat tähän tarkoitukseen parhaimpia. Aikoinaan humalia on lisätty kuivattuna tyynyjen sisään tuomaan raikkautta, toimii se vielä nykyäänkin.
Toivottavasti tästä jotain ideoita lukijoille tuli ja ilman muuta kannattaa laittaa sähköpostia osoitteeseen kotiolutposti@olutposti.fi jos ilmenee uusia ajatuksia kuinka voisi vähentää hävikkiä.
Lue myös muut olutpostin artikkelit liittyen hävikin hallintaan!
