Kieltolaki loppui 92 vuotta sitten – 5.4.32 klo 10

Tänään 5.4. on 92 vuotta kieltolain loppumisesta. Legendaarisella numerosarjalla 54321 eli 5.4.32 klo 10 aukesivat Oy Alkoholiliike Ab liikkeet, mistä sai ostaa laillisesti alkoholia ensimmäisen kerran vuoden 1919 jälkeen. Silloin myös olutta sai ravintoloiden lisäksi ainoastaan Alkon myymälöistä.

Helsingin Vuorikadulla odoteltiin Alkon liikkeen avautumista 5.4. klo 10. Kuva: Museovirasto/Pietinen

 

Vähiten alkoholia Euroopassa kuluttaneessa Suomessa tuli voimaan kieltolaki kesäkuussa 1919. Lain oli tarkoitus lopettaa viinanjuonti ja rikokset Suomesta. Valtio ei kuitenkaan ollut valmistautunut tarpeeksi lain valvontaan ja lain rikkominen oli yleistä. Oluen kulutus romahti ja olutpanimot lopettivat toimintansa, muuttuivat kaljatehtaiksi tai rupesivat valmistamaan virvoitusjuomia. Sen sijaan laittoman spriin kulutus nousi voimakkaasti ja salakuljetus, spriin myynti ja salakapakat lisääntyivät huomattavasti, tarjoten jopa elinkeinon monelle.

Niin kutsutun ”suomalaisen juomatavan” arvioidaan syntyneen juuri kieltolain aikana, kun juomien käyttö ja salajuopottelun ilmapiiri sekä alkoholin kausittainen saanti muuttivat juomistapoja. 1920-luku olikin huomattavasti viinanhuuruisempi kuin edelliset vuosikymmenet.

Salakuljettajilta kieltolain aikana takavarikoitua alkoholia. Kuva: Museovarasto

 

Kieltolain aikana poliittiset päättäjät olivat huomanneet, että valtio tarvitsisi alkoholista saatavia verotuloja ja laki ei sellaisenaan toiminut, joten laki tuotiin uuteen äänestykseen, jossa se kumottiin. Uusi alkoholilaki tuli voimaan 5. huhtikuuta 1932 ja samaan aikaan perustettiin Oy Alkoholiliike Ab. Alkon tehtävä oli harjoittaa alkoholin vähittäismyyntiä ja anniskelua, ehkäistä alkoholin haittoja sekä tietysti tuoda valtiolle tuloja. Kaikki alkoholi, olutkin, myytiin vain ravintoloissa ja Alkoissa.

Hauska yksityiskohta historiassa on että vaikka Alkon virallinen nimi oli vuoteen 1969 Oy Alkoliliike Ab, silti Alko-nimeä on käytetty laajasti alusta asti. Tavaramerkki jouduttiin lunastamaan erikseen, koska se oli jo käytössä viipurilaisella kenkäkauppiaalla A.L.Kohlehmaisella, joka myi vuosisadan alussa Alko-merkkisiä kenkiä.

Vuonna 1931 oluen veroluokat määriteltiin uudelleen. Voimaan tulivat oluen 1-, 2- ja 3-luokat, jotka määriteltiin alkoholin tilavuusprosentin kautta. Veroluokat perusteltiin raittiuspoliittisilla ja taloudellisilla syillä. Alkon tarkoitus oli ollut, että yleisimmäksi olutvahvuudeksi nousee kakkosolut, mutta se— ei ikinä saavuttanut suurta suosiota ja siitä luovuttiin myöhemmin. Oluen suhteen uutta laissa oli myös se, panimot ikään kuin tuottivat oluen alihankkijoina Alkolle, joka sitten möi sen eteenpäin.

Erikoista kieltolain jälkeisen ajan säätelyssä oli, että nimenomaan maaseutu haluttiin säädöksin ja rajoittein pitää kuivana. Muutenkin kieltolain jälkeinen ajattelu jakoi kansan kahteen osaan; alkoholijuomia oikein ja väärin käyttäviin. Osansa tässä oli oluella, jonka katsottiin olevan nimenomaan kansan juoma  ja sen saatavuutta ja alkoholiprosenttia voimakkaasti rajoittamalla saatiin päättäjien mielestä alkoholinkulutus alhaisemmaksi.

Katso Kieltolaki-dokumentti!

 

Uusi dokumenttisarja: Kieltolain uho ja tuho

 

Kansikuva; Yleisöryntäys alkoholiliikkeeseen kieltolain kaaduttua Porissa / Satakunnan Museo, kuvaaja tuntematon 5.4.32