Ohran perimä ratkaistiin

Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin.

Viime torstaina julkaistun tiedelehti Naturen kansijutuksi nostettu tutkimus auttaa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin sääoloihin ja maaperiin. Samalla oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

– Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna, Biotekniikan instituutin ryhmänjohtaja, professori Schulman selittää työn laajuutta.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi. Euroopassa se on toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

– Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta, eivätkä toisaalta ole yhtä haavoittuvaisia erilaisille kasvisairauksille, Schulman sanoo.

Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan panimot ovat seuranneet tutkimusta kiinnostuneena, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn.