Olutkulttuuri mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Mukaan pääsi myös suomalainen olutkulttuuri.

Olutkulttuurin lisäksi mukana on juhlaperinteitä, käsityöperinteitä, luontoon liittyviä kohteita ja esittäviä taiteita. Kolmannes kohteista edustaa ruokaperinteitä.

Kohteet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon hyväksyy Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta.

Vahvempaa näkyvyyttä perinteille

Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osana suuren ihmisjoukon elämää. Olutkulttuuri pääsi listalle Suomen Olutseura ry:n ja OlutPostin toimituskunnan ehdotuksen ansiosta.

Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta: kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Osana kotimaista olutkulttuuria korostuu vahvasti sahdin rooli.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 ja Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat. Suomen esityksistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisia ehdotuksia on mahdollista hakea Unescoon enimmillään yksi kohde vuodessa.

Seuraavan kerran kansalliseen luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 130 artikkelia yli 170 toimijataholta.

Tutustu myös Unescon kansainvälisen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.